Kyreneläisten aarrekammio (Delfoi)

Nykymaailmassa Kyreneläisten aarrekammio (Delfoi) on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvasta vaikutuksestaan ​​tai vaikutuksestaan ​​kulttuurisfääriin, Kyreneläisten aarrekammio (Delfoi) on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja keskusteluja. Vuosien varrella sitä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, mikä on johtanut moninaisiin mielipiteisiin ja näkökulmiin aiheesta. Koska Kyreneläisten aarrekammio (Delfoi) on läsnä monien ihmisten jokapäiväisessä elämässä, se on osoittautunut avaintekijäksi elämämme maailman muokkaamisessa. Tässä artikkelissa tutkimme täysin Kyreneläisten aarrekammio (Delfoi):n vaikutusta ja merkitystä sekä sitä, miten se on muokannut maailmankuvaamme.

Kyreneläisten aarrekammio
Sijainti Delfoin arkeologinen alue, Delfoí, Fokis, Keski-Kreikka, Kreikka
Koordinaatit 38°28′56″N, 22°30′07.6″E
Rakennustyyppi aarrekammio
Valmistumisvuosi n. 350 eaa.
Tyylisuunta doorilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Delfoin arkeologinen alue
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kyreneläisten aarrekammio oli antiikin aikainen aarrekammio Delfoissa Kreikassa. Sen rauniot sijaitsevat Delfoin arkeologisella alueella, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1]

Aarrekammion rakensivat Kyrenen kaupungin asukkaat myöhäisellä klassisella kaudella noin vuonna 350 eaa. Se sijaitsi Apollonin pyhäkköalueen itäosassa lähellä temenos-muuria, etelään Prytaneionista. Rakennus edusti doorilaista tyyliä ja muistutti pientä antatemppeliä. Sen sisällä olivat pronaos sekä cella, joka avautui kaakkoon päin. Pronaoksen edessä oli kaksi pylvästä (distylos in antis). Rakennuksen perustusten koko oli noin 7 × 5 metriä.[1] Nykyaikaan rakennuksesta on säilynyt vain vähän.

Kyreneläiset pystyttivät myös toisen Kyreneläisten aarrekammiona tunnetun rakennuksen Olympiaan.

Lähteet

  1. ↑ a b Delphi, Treasury of the Cyreneans (XIII) (Building) Perseus. Viitattu 18.1.2021.

Kirjallisuutta

  • Bousquet, Jean: Fouilles de Delphes: Topographie et architecture. Le Trésor de Cyrène. E. de Broccard, 1952.