Nykymaailmassa Aarrekammio on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Aarrekammio:stä on tullut keskeinen näkökohta nykyisessä panoraamassa joko yhteiskuntavaikutuksensa, ammattimaisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Aarrekammio:n puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Tarjolla on kattava näkökulma, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden eri yhteyksissä.
Aarrekammio (m.kreik. θησαυρός, thēsauros) oli antiikin kreikkalaiselle arkkitehtuurille ominainen rakennus, jota käytettiin votiivilahjojen säilyttämiseen. Aarrekammioita sijaitsi erityisesti merkittävillä yleiskreikkalaisilla pyhäkköalueilla ja kulttipaikoilla, kuten Delfoissa, Deloksella ja Olympiassa, ja niitä pystyttivät eri kaupunkivaltiot vaurauttaan ja mahtiaan osoittaakseen.[1][2][3]
Aarrekammiot näyttivät tyypillisesti pieniltä kreikkalaisilta temppeleiltä. Ne edustivat useimmiten doorilaista tyyliä ja distylos in antis -tyyppiä, toisin sanoen niiden julkisivussa oli kaksi pylvästä. Parhaiten tunnettu esimerkki on Delfoin Ateenalaisten aarrekammio, joka on kunnostettu. Eräät aarrekammiot edustivat joonialaista tyyliä, mutta niissä oli tyypillisten joonialaisten pylväiden sijasta karyatidipylväät. Myös aiolialaista tyyliä edustaneita aarrekammioita tunnetaan.[2][3][4] Joissakin temppeleissä, kuten Parthenonissa, aarrekammiona käytettiin takaosan opisthodomosta.