Nykymaailmassa Megaralaisten aarrekammio (Olympia):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Megaralaisten aarrekammio (Olympia) on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion aina ammatillisesta merkityksestään sen vaikutuksiin päivittäiseen elämään. Kiehtova historia ja lupaava tulevaisuus Megaralaisten aarrekammio (Olympia) on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa tarkastelemme Megaralaisten aarrekammio (Olympia):n tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin ja annamme yleiskatsauksen, joka toimii perustana sen tärkeyden ja mahdollisten seurausten ymmärtämiselle.
Megaralaisten aarrekammio | |
---|---|
Θησαυρὸς τῶν Μεγαριτῶν (Aarrekammio XI) |
|
![]() Megaralaisten aarrekammion rauniot. |
|
Sijainti | Olympian arkeologinen alue, Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka, Kreikka |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | aarrekammio |
Valmistumisvuosi | m. 525 eaa. |
Tyylisuunta | doorilainen |
Olympian arkeologinen alue |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Megaralaisten aarrekammio (m.kreik. Θησαυρὸς τῶν Μεγαριτῶν, Thēsauros tōn Megaritōn), tutkimuksessa myös Aarrekammio XI, oli antiikin aikainen aarrekammio Olympiassa Kreikassa. Sen rakennutti Megaran kaupunki. Aarrekammion rauniot sijaitsevat Archaía Olympían kunnassa Olympian arkeologisella alueella, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2]
Megaralaisten aarrekammio rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 525 eaa., tosin eräässä ehdotuksessa se olisi rakennettu jo noin vuonna 570 eaa., ja sen veistoskoristeltu olisi lisätty myöhemmin noin vuonna 510 eaa.[1] Se oli yksi Olympian lukuisista aarrekammioista, jotka oli rakennettu riviin pyhäkköalueen pohjoislaidalle Kronios-vuoren etelärinteeseen, Nymfaionin ja Stadionin välille. Megaralaisten aarrekammio oli näistä yhdestoista lännestä ja toinen idästä päin laskettuna. Sen länsipuolella sijaitsi Metapontionlaisten aarrekammio ja itäpuolella Gelalaisten aarrekammio.[1][3]
Aarrekammio oli pienen anta-temppelin näköinen rakennus, jonka pronaoksessa anta-seinien välissä oli kaksi pylvästä (distylos in antis),[3] ja joka edusti doorilaista tyyliä.[4] Rakennuksen cellan leveys oli 6,2 metriä ja pituus 13,2 metriä. Julkisivu oli etelään päin.[1] Aarrekammion päätykolmion veistoskoristelu esitti gigantomakhiaa. Veistoksista säilyneet osat ovat Olympian arkeologisessa museossa.[2][5]
Megaralaiset pystyttivät myös toisen Megaralaisten aarrekammiona tunnetun rakennuksen Delfoihin.