Kýthnos
Tässä artikkelissa tutkimme Kýthnos:n kiehtovaa maailmaa ja sen monia puolia. Kýthnos on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen historian aikana, ja se on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena eri tieteenaloilla. Kýthnos on ollut ajankohtainen aihe alkuperästään nykypäivään, joka on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa. Näillä sivuilla analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja eri näkökulmia Kýthnos:n ympärille. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Kýthnos:stä ja luoda tilaa pohdiskelulle ja oppimiselle kaikille tästä jännittävästä aiheesta kiinnostuneille lukijoille.
Κύθνος
Kýthnoksen saaren pohjoisosa ilmasta nähtynä.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta |
Profítis Ilías, 336 m |
| Pinta-ala |
99,432 km² |
| Asukasluku |
1 310 |
|---|---|
| Kieli |
Kýthnos (kreik. Κύθνος; transl. myös Kíthnos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 99,432 neliökilometriä ja asukasluku 1 310 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kýthnos kuuluu Kýthnoksen kuntaan, Kéa-Kýthnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Kýthnoksen kylä.[1]
Maantiede
Kýthnos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se kuuluu Kykladien luoteisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Kéa pohjoispuolella ja Sérifos eteläpuolella.
Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (336 metriä).
Hallinto ja kylät
- Pääartikkeli: Kýthnoksen kunta
Kýthnos kuuluu hallinnollisesti Kýthnoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]
Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä Kýthnoksen kylä eli Chóra (561 asukasta), pääsatama Mérichas (369), Dryopída (325) ja Loutrá (81).[1] (Katso myös: Luettelo Kýthnoksen kunnan kylistä.)
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Kythnos
Antiikin ajan Kythnoksen poliksen eli kaupunkivaltion kaupunkikeskus sijaitsi saaren länsirannikolla lähellä nykyistä Mérichasta. Sen akropoliilla on muun muassa julkisten rakennusten ja pyhäköiden sekä muurien jäänteitä. Saari ei ollut historiassa kovin suuressa osassa. Sen tiedetään lähettäneen laivoja Salamiin meritaisteluun vuonna 480 eaa. kreikkalaisten puolella sekä olleen tämän jälkeen mukana Ateenan johtamassa Deloksen meriliitossa.[2][3]
Myöhempi historia
Myöhempi historia seuraa lähisaarten kuten Kéan vaiheita. Venetsialaiset valtasivat saaren vuonna 1207 ja osmanit vuonna 1537. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821.[4] Vielä 1800-luvulla saari tunnettiin nimellä Thermia saaren koillisosassa olevien kuumien lähteiden mukaan.[3]
Nähtävyydet
Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Katafýkin luola Dryopídassa, venetsialaisaikainen linna (Kástro) saaren pohjoisosassa, saaren antiikin aikaisen kaupungin arkeologinen alue Vryókastro lähellä Mérichasta, sekä Chóran kylässä olevat antiikin aikaiset jäänteet.[4][5]
Lähteet
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”501 Kythnos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b Smith, William: ”Cythnus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b ”Kythnos”, Greek Island Hopping 2008, s. 268–270. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ Merichas Village Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kýthnos Wikimedia Commonsissa
