Lääninrovasti

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Lääninrovasti:tä ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Lääninrovasti on ollut mielenkiinnon ja keskustelun aihe useiden vuosien ajan, ja sen vaikutus ulottuu arkielämän eri puolille. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​populaarikulttuurin rooliin Lääninrovasti on ollut tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelemme Lääninrovasti:n eri puolia ja tutkimme, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tutkimme alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä sekä Lääninrovasti:stä kärsineiden henkilökohtaisia ​​kokemuksia. Valmistaudu uppoutumaan Lääninrovasti:n kiehtovaan maailmaan!

Suomen evankelis-
luterilaisessa kirkossa
Pappeus
Papinvirat

Lääninrovasti (hist. kontrahtirovasti, ruots. kontraktsprost) on yksi rovastikunnan kirkkoherroista, joka toimii rovastikunnan kirkollisen toiminnan ohjaajana ja valvojana piispan ja tuomiokapitulin apuna.[1]

Tuomiokapituli nimittää jonkun rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista lääninrovastiksi neljäksi vuodeksi kerrallaan (Kirkkojärjestyksen 19. luvun 11 §).

Kirkkojärjestyksen 19. luvun 8 §:n mukaan lääninrovastin tehtävänä on rovastikunnassa

  1. edistää kirkon tehtävän toteutumista;
  2. valvoa, että tähän tehtävään kuuluvia toimia hoidetaan seurakunnissa uskollisesti sekä kirkon tunnustuksen, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen sekä niihin perustuvien määräysten ja ohjeiden mukaan;
  3. asettaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja muutoinkin edistää seurakuntien yhteistyötä sekä johtaa rovastikunnallista toimintaa; sekä
  4. huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka lääninrovastille on säädetty tai määrätty taikka jotka piispa tai tuomiokapituli on hänelle antanut.[2]

Lääninrovasti ei ole muiden kirkkoherrojen esimies, mutta hänen tulee kutsua koolle kirkkoherrojen kokouksia, joissa suunnitellaan seurakuntien yhteistyötä. Rovastikuntaan kuuluu yleensä 5–10 seurakuntaa.

Lähteet

Aiheesta muualla