Tässä artikkelissa tutkimme Lammin kotiseutumuseo:n vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri alueilla. Lammin kotiseutumuseo on ollut tutkimuksen ja kiistojen aiheena vuosikymmeniä, ja sen vaikutus vaihtelee populaarikulttuurista maailmanpolitiikkaan. Lammin kotiseutumuseo-analyysin avulla voimme ymmärtää paremmin, kuinka se on muokannut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Alkuperäistään tulevaisuuden ennustukseensa Lammin kotiseutumuseo on edelleen keskustelun ja pohdinnan aiheena, ja tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia tämän ilmiön ympärillä olevia erilaisia näkökulmia.
Lammin kotiseutumuseo | |
---|---|
Tyyppi | Kotiseutumuseo, paikallismuseo |
Sijainti | Evontie 7, Lammi |
Ylläpitäjä | Lammi-Seura r.y. |
Kotisivut |
www |
Koordinaatit | |
|
Lammin kotiseutumuseo muodostuu kolmesta museorakennuksesta Hämeenlinnan Lammin pitäjän keskustaajamassa.[2][3] Lammi-Seura omistaa omistaa nämä rakennukset esinekokoelmineen ja ylläpitää museotoimintaa niissä. Rakennukset ovat hirsimakasiini vuodelta 1835, tiilimakasiini vuodelta 1888 ja Alfred Kordelinin ajokaluvaja vuodelta 1964. Niissä toimivat museot ovat auki kesä- ja heinäkuussa sunnuntaisin kello 12–14 ja muuten sovittaessa tai erikseen ilmoitettaessa.[2][4][5]
Vanhassa lainajyvästön viljamakasiinissa toimiva Lammi-Seura ry:n ylläpitämä kotiseutumuseo on omistettu pellavalle ja sahdille. Pellava oli toiseen maailmansotaan saakka Lammille tunnusomainen viljelyskasvi. Museon alakerrassa on kuusi osastoa: sahti, nautintoaineet, opettaja Vilho Penttilän osasto, pellavapyykki, rusthollarin tyttären aitta ja pellavaa yövieraillekin. Yläkerran näyttely kertoo pellavan viljelystä alkaen maan muokkaamisesta aina kuidun jalostamiseen langoiksi ja kankaiksi. Museo on avattu vuonna 1962, ja se on sijoitettu vuonna 1888 rakennettuun tiiliseen lainamakasiiniin.
Museoalueella on myös vuonna 1964 rakennettu vaunuhalli, Kordelinin ajokalumuseo, joka on Mommilassa sijainneen ajokaluvajan pienoiskopio. Vaunuhallista löytyy maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin ajokalukokoelma.
Rakennus on Adam Fredrik Jaakkolan vuonna 1835 rakentama hirsinen viljamakasiini. Nykyiselle paikalleen se on siirretty Turvantalon läheisyydestä vuonna 1977. Museorakennukseen on järjestetty esinekokoelma liittyen maa- ja kotitaloustöihin. Rakennus sijaitsee museorakennusten takana entisen pellavakeskuksen vieressä.