Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Lampaanliha, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Lampaanliha on herättänyt uteliaisuutta tutkijoissa, tutkijoissa ja suuressa yleisössä, koska se on merkityksellinen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavista vaikutuksistaan Lampaanliha on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe. Näillä linjoilla analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Lampaanliha:stä, tavoitteenamme tarjota laaja ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Lampaanliha on aikuisesta lampaasta tai nuoresta lampaasta eli karitsasta saatavaa, syötäväksi tarkoitettua lihaa. Lammas on suosittua etenkin pääsiäisruokana monissa maissa. Suosittuja lammasruokia ovat muun muassa lampaanpaisti ja lampaanviulu.[1]
Lampaanlihaa syötiin vuonna 2011 Suomessa asukasta kohti 600 grammaa. Vuonna 2011 lampaanlihaa tuotettiin Suomessa 900 000 kg.[2]
Karitsat teurastetaan Suomessa useimmiten 3–8 kuukauden ikäisinä. Kuukauden tai kahden ikäistä karitsaa kutsutaan juottokaritsaksi.[1]
Lampaan ruhon osia ovat:[1]
Kaula, rinta, reisi, lapa ja jotkut osat selästä sekä paisti sopivat uunissa kypsentämiseen ja jotkut osat selästä ja luuton reisi sopivat grillaukseen. Potka sopii padassa kypsennettäväksi. lisäksi rinta, potka, lapa ja jotkut osat selästä sopivat hauduttamalla kypsennettäviksi.[3]
Rasvaisen lampaanlihan keskimääräinen perusravintoainesisältö 100 grammaa kohti Finelin mukaan[4]:
Ravintoaine | Määrä / 100 g |
---|---|
Proteiini | 16,3 g |
Rasvahapot | 15,2 g |
- yksittäistyydyttymättömät | 6,4 g |
- monityydyttymättömät | 0,7 g |
- tyydyttyneet | 8,1 g |