Lapväärtin vaakuna
Nykymaailmassa Lapväärtin vaakuna:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Lapväärtin vaakuna on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua eri alueilla alkuperästään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa, ja sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Lapväärtin vaakuna:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen historiallisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään Lapväärtin vaakuna:n monimutkaisuutta ja merkitystä nykymaailmassa sekä sen mahdollisuuksia synnyttää merkittäviä muutoksia yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Lapväärtin vaakuna on saanut aiheensa viljelyksistä Lapväärtinjoen rantamaisemissa, joihin viitataan vaakunan lyhteellä ja aaltokorolla.
Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 25. marraskuuta 1960. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä kultainen lyhde ja hopeinen, aaltokoroinen tyviö, jossa punainen, aaltokoroinen hirsi”. Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1973, kun Lapväärtin kunta liittyi osaksi Kristiinankaupunkia.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 142. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3