Latokaski

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Latokaski:llä on ollut yhteiskunnan eri alueilla. Saapumisestaan ​​lähtien Latokaski on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ja herättänyt keskusteluja sen vaikutuksista eri aloilla. Vuosien varrella Latokaski on osoittautunut tärkeäksi aiheeksi, joka on käynnistänyt merkittäviä muutoksia tavassamme olla tekemisissä, työskennellä ja viihdyttää itseämme. Tässä mielessä on olennaista analysoida, kuinka Latokaski on muuttanut todellisuutemme ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Syntymisestään nykypäivään Latokaski on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan, mikä saa meidät pohtimaan sen vaikutuksia ja mahdollisia pitkän aikavälin seurauksia.

Latokaski
Ladusved
Kaupungin kartta, jossa Latokaski korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Latokaski korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 46[1]
Pinta-ala 4,9 km² [2]
Väkiluku 4 927 (31.12.2023)
Väestötiheys 1460,6 as./km²
Osa-alueet Kantokaski, Kukkumäki, Lehtikaski, Malminmäki, Nauriskaski, Ohrakaski, Pellavakaski, Ruiskaski
Postinumero(t) 02340[3]
Lähialueet Henttaa, Kaupunginkallio, Kuurinniitty, Nöykkiö, Espoonlahti, Soukka, Olari, Saunalahti, Vanttila

Latokaski (ruots. Ladusved) on Espoon kaupunginosa. Se sijaitsee Suomenojalta Espoon keskukseen kulkevan Finnoontien länsipuolella ja itä-länsisuuntaisen Espoon keskuspuiston eteläpuolella. Latokaski kuuluu Espoonlahden suuralueeseen. Espoonlahtea lähempänä on kuitenkin Espoon keskus, johon on matkaa muutamia kilometrejä. Latokaskessa sijaitsee Espoon radio- ja televisioasema, johon yleisradiolupaehdoissa viitataan Espoona ja koordinaattipaikkana, mutta jossain markkinointiviestinnässä Helsinkinä.

Latokasken historian merkittävä tekijä on Bolarskogin kartano, jonka historia tunnetaan keskiajan ja uuden ajan taitteesta.[4]

Nimi

Latokasken alueen ruotsinkielinen nimi Ladusved tunnetaan 1700-luvun puolivälistä lähtien. Nimi muodostuu latoa ja kaskea merkitsevistä sanoista, joten sille muodostettu suomenkielinen vastine on tarkka käännös. Nimi viittaa alueen historiaa kaskimaana. Murteessa nimi oli Lädusved, joka äännettiin suunnilleen "ledusve". Kaava-alueen nimeksi nimi tuli vuonna 1970 ja nimi vahvistettiin kaupunginosannimeksi 1. maaliskuuta 1976.[5]

Väestö

Väkiluvun kehitys

Latokasken väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 755
1980
  
 2 320
1985
  
 3 195
1990
  
 4 556
1995
  
 5 747
2000
  
 6 848
2005
  
 7 376
2010
  
 7 356
2015
  
 7 337
2020
  
 7 199
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[6]

Palvelut

Latokaski on pientaloaluetta omakoti- ja rivitaloineen. Alueen asukasluku on noin viisi tuhatta (2023)[7]. Alueen palveluita ovat ruokakaupat, ravintolat ja parturi-kampaamot. Latokaskessa on kaksi koulua, Nauriskasken ja Kantokasken ala-asteet, sekä useita päiväkoteja. Peruskoulun yläaste on runsaan kilometrin päässä Nöykkiössä ja lukiot Espoonlahdessa ja Espoon keskuksessa. Aluenimistö on kaskiviljelyaiheista.

Espoon radio- ja televisioasema sijaitsee Latokaskesta länteen Tillinmäessä Harmaakalliolla. Maston korkeus maanpinnasta on 326 metriä[8] ja se on Suomen kolmanneksi korkein rakennelma Hollolan Tiirismaan ja Haapaveden radio-ja televisiomaston jälkeen.

Esihistorialliset löydökset

Lehtikasken leikkipuistoa vastapäätä Lehtikaskentien pohjoispuolella olevassa metsässä sijaitsee pronssi-rautakaudella rakennettu röykkiöhauta, ts. hiidenkiuas.[9]

Alueen varallisuus

Latokasken postinumerolla 02340 laskettu mediaanitulo oli vuonna 2009 Suomen 22. korkein.[10]

Virkistys

Latokasken alueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on Latokasken mänty, joka sijaitsee Nöykkiönkadun pohjoispuolella kaupungin puistoalueella. Puu on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna 1984 erikoisen muotonsa ja näkyvän sijaintinsa perusteella.[11]

Lähteet

  • Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1
  1. ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
  2. ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. ↑ kadunnimet
  4. ↑ Härö, s. 143 ja 145
  5. ↑ Suviranta, Sami: Latokasken nimistö Espoon kaupunki. 2004. Viitattu 1.10.2024.
  6. ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
  7. ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 Espoon kaupunki. 31.12.2023. Espoon kaupunki. Viitattu 22.9.2024.
  8. ↑ Digita Oy:n lehdistötiedote 20.3.2002 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=49010088 (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Katso, onko postinumerosi rikkaiden listalla Taloussanomat. 9.6.2009. Viitattu 8.1.2021.
  11. ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.

Aiheesta muualla