Lauri Väärä

Kautta historian Lauri Väärä on ollut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe useissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa ympäri maailmaa. Muinaisista ajoista nykypäivään Lauri Väärä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä, uskomuksiinsa ja käyttäytymistään. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Lauri Väärä:n monia puolia ja analysoimaan sen vaikutuksia yhteiskunnan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Monitieteisen lähestymistavan avulla sen on tarkoitus tarjota laaja ja yksityiskohtainen näkemys Lauri Väärä:stä, jossa käsitellään sen historiallisia, sosiokulttuurisia ja nykyajan vaikutuksia. Samoin käsitellään uusia näkökulmia ja trendejä, jotka liittyvät Lauri Väärä:een, jotta lukijalle saataisiin syvempää ja päivitettyä ymmärrystä tästä globaalissa panoraamassa niin tärkeästä aiheesta.

Lauri Kalevi Väärä (22. lokakuuta 1936 Lappeenranta – 4. marraskuuta 2021 Mikkeli[1]) oli suomalainen teatterinjohtaja, näyttelijä ja teatteriohjaaja.

Ura

Väärä opiskeli Suomen Teatterikoulun ohjaajalinjalla vuosina 1962–1965, jonka jälkeen hän työskenteli ohjaajana Kotkan kaupunginteatterissa 1965–1970. Ura jatkui teatterinjohtajana Lappeenrannan kaupunginteatterissa 1971–1975 ja Kotkan kaupunginteatterissa 1975–1980. Vuosina 1980–1988 Väärä oli kiinnitetty Suomen Kansallisteatteriin näyttelijäksi. Vuonna 1988 hän aloitti pestin Kouvolan Teatterin johtajana.[2]

Väärän dramatisointeihin lukeutuvat muun muassa Johannes Linnankosken klassikkoromaaniin pohjautuva Laulu tulipunaisesta kukasta ja Laila Hietamiehen aiheeseen perustuva Mäeltä näkyy toinen mäki. Ohjaajana hän toimi muun muassa näytelmissä Papin perhe, Anu ja Mikko, Viulunsoittaja katolla ja Kolme sisarta.[2] Vuonna 1995 hän ohjasi musikaalin Zorbas Kouvolan Teatterissa.[3]

Väärän rooleja olivat Higgins musikaalissa My Fair Lady, Andres näytelmässä Varkamäki ja Zilov näytelmässä Sorsajahti. Maria Jotunin näytelmässä Miehen kylkiluu hän näytteli Tuomasta ja Serpin komediassa Katarina kaunis leski dosentti Cajalénia.[2][4]

Väärä toimi opetustehtävissä Kotkan Tyttölyseossa 1967–1968 ja Katariinan lukiossa 1978–1980. Lisäksi hän antoi ohjaaja- ja näyttelijäkoulutusta kesäkursseilla.[2]

Pitkän teatteriuransa ohessa Väärä teki sivurooleja muutamassa elokuvassa ja televisiosarjassa.

Yksityiselämä

Lauri Väärän vanhemmat olivat maanviljelijä Armas Väärä ja Miina Viiru. Hän avioitui toimittaja Teija Sopasen kanssa 1979.[2] Liitto päättyi puolison kuolemaan 2011.

Filmografia

Elokuvat

Televisiotuotannot

Lähteet

  • Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1983, ISBN 951-30-5727-5
  • Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1993, ISBN 951-31-0236-X

Viitteet

  1. ↑ Ripaoja, Anttijussi: Teatterinjohtaja Lauri Väärä on kuollut IS.fi. 11.11.2021. Viitattu 11.11.2021.
  2. ↑ a b c d e Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 491
  3. ↑ Timo Sokura Tanka. Viitattu 5.8.2019
  4. ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, s. 483

Aiheesta muualla