Tässä artikkelissa perehdymme Le Boudin:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja valaisemme asioita, jotka ovat herättäneet monien kiinnostusta ja uteliaisuutta. Tämä kattava analyysi pyrkii selvittämään Le Boudin:n ympärillä olevat mysteerit ja tarjoamaan panoraamanäkymän, jonka avulla lukijat voivat paremmin ymmärtää sen tärkeyttä ja merkitystä. maailma jatkuvassa muutoksessa ja kehityksessä. Liity kanssamme tälle tutkimus- ja pohdiskelumatkalle Le Boudin:stä, jonka vaikutukset tuntuvat kaikilla modernin elämän osa-alueilla.
Le Boudin on Ranskan muukalaislegioonan virallinen marssi. Sen virallinen nimi onkin "Marche de la Légion Étrangère" (suom. Muukalaislegioonan marssi). "Le Boudin" tarkoittaa kirjaimellisesti verimakkaraa. Laulun nimessä se saattaa viitata myös legioonalaisen pakkaukseen kuuluneen telttakangaskäärön slanginimeen.[1]
Laulun sanoissa viitataan legioonan taistelusaavutuksiin Tuyên Quangissa, Vietnamissa (Kiinan–Ranskan sota 1884–1885) ja Meksikon Cameronessa (taistelu legioonan ja Meksikon armeijan välillä 30. huhtikuuta 1863), joista jälkimmäisen muistoksi vietetään legioonan erityistä juhlapäivää.
Marssin on säveltänyt Guillaume-Louis Bocquillon (1781-1842), joka toimi legioonassa orkesterinjohtajana ja tunnettiin myös nimellä Wilhelm.[2] [3]
Marssi on sävelletty jo ennen legioonan lähtöä Meksikoon 1860-luvulla. Sanoitus sisältää viittauksia Saksan–Ranskan sotaan, jossa Elsass-Lothringen liitettiin Saksaan ja legioonaan liittyi miehiä alueelta. Toisaalta sanoissa viitataan halveksivasti belgialaisiin, koska Belgian kuningas Leopold II pyysi Ranskan hallitusta olemaan lähettämättä belgialaisia mainittuun sotaan. Niinpä heidät jätettiinkin Algeriaan. Siksi laulussa sanotaan, ettei belgialaisille jäänyt makkaraa (Pour les Belges, il n'y en a plus, Pour les Belges, il n'y en a plus, Ce sont des tireurs au cul.).[4]