Lehtokuusama
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Lehtokuusama, joka on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta akateemisessa ja tiedeyhteisössä. Lehtokuusama on tieteellisessä kirjallisuudessa laajasti käsitelty aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri tieteenalojen tutkijoissa. Tämän artikkelin aikana analysoidaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Lehtokuusama:een, tavoitteena tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä aiheesta. Lisäksi tarkastellaan Lehtokuusama:n käytännön ja teoreettisia vaikutuksia sekä mahdollisia mahdollisuuksia tulevalle tutkimukselle tällä alalla.
| Lehtokuusama | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Dipsacales |
| Heimo: | Kuusamakasvit Caprifoliaceae |
| Suku: | Kuusamat Lonicera |
| Laji: | xylosteum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Lehtokuusama (Lonicera xylosteum) on puuvartinen pensas, joka kuuluu kuusamakasvien heimoon.
Lehtokuusama on matala pensas, joka kasvaa 1,5–2 metriä korkeaksi.[2] Oksat harittavat ja kasvavat vastakkain, kuori on vaaleanharmaa. Oksat ovat onttoja. Lehdet muistuttavat korpipaatsaman lehtiä, mutta ovat harmahtavia ja karvaisia sekä kasvavat vastakkain. Kukat ovat vaaleankeltaisia. Marjat ovat punaisia ja myrkyllisiä[2] sekä kasvavat pareittain ja ovat tyvestä yhteenkasvaneita. Kasvi kukkii kesäkuulla. Marjat ovat kirkkaanpunaisia ja melko pieniä.[3]
Suomessa lehtokuusama esiintyy yleisenä Etelä-Hämeen, Uudenmaan ja Satakunnan alueilla. Keski-Suomessa sitä esiintyy melko yleisesti Kuopion lehtokeskuksen seudulla, mutta Pohjanmaalla harvinaisena. Pohjoisimmat luontaiset lehtokuusamat esiintyvät Lapissa Tervolassa.[4] Se vaatii ravinteikkaan kasvupaikan ja kasvaa lehdoissa.[2] Koristepensaanakin se on melko tavallinen. Se on muiden kuusamien tapaan myrkyllinen laji,[2] mutta sitä on käytetty lääkekasvina.
Lähteet
- ↑ ITIS: Lonicera xylosteum (englanniksi)
- ↑ a b c d Laine, Lasse J.: Suomen luonto, s. 168. Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26260-2
- ↑ Mikko Piirainen, Pirkko Piirainen, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Hannele Vainio: ”Lehtokuusama”, Ympäristön luonnonkasvit, s. 186. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20376-9
- ↑ Kasviatlas 2022: Lehtokuusaman (Lonicera xylosteum) levinneisyys Suomessa.