Tässä artikkelissa tutkimme Leikkauspolitiikka-ilmiötä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Leikkauspolitiikka on herättänyt keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt syvää kiinnostusta eri aloilla. Vuosien varrella Leikkauspolitiikka on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, vaikuttaen paitsi tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa, myös todellisuudentajuihimme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla käsittelemme Leikkauspolitiikka:n eri puolia ja tarkastelemme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Leikkauspolitiikka tarkoittaa puolueen tai niiden yhteenliittymän kuten maan hallituksen suorittamaa talouspoliittista linjausta, jossa pyritään karsimaan yhteiskunnan julkisen sektorin menoja leikkaamalla talousarvion varoja julkisten palveluiden tuottamiseen.[1] Leikkauspolitiikka voidaan näin ollen nähdä osana talouskuripolitiikkaa.
Leikkauspolitiikkaa ja sen toimivuutta on kritisoitu tieteellisestä[1][2], puoluepoliittisesta[3] ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.
Vuonna 2017 suomalaisista 62 % halusi leikata julkisia menoja, 25 % mieluummin lisätä ja 7 % ei kumpaakaan.[4]