Leväkotilot

Nykyään Leväkotilot:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian nopean kehityksen ja globalisaation myötä Leväkotilot on saavuttanut perustavanlaatuisen roolin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Leväkotilot on herättänyt jatkuvaa keskustelua asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa sen vaikutuksista talouteen kulttuuriin ja ympäristöön. Tässä artikkelissa tutkimme Leväkotilot:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään.

Leväkotilot
Leväkotiloihin kuuluvia lajeja
Leväkotiloihin kuuluvia lajeja
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Alaluokka: Neritimorpha
Lahko: Cycloneritida
Heimo: Leväkotilot Neritidae
Rafinesque, 1815[1]
Alaheimot[1]
Katso myös

  Leväkotilot Wikispeciesissä
  Leväkotilot Commonsissa

Leväkotilot (Neritidae) on kotiloihin kuuluva nilviäisheimo. Heimon lajeja tavataan niin merivesistä kuin makeista vesistäkin ja muutama on sopeutunut elämään myös maalla[1]. Leväkotiloita tavataan maapallon ympäri. Useat ovat lämpimien merien matalien vesien lajeja, mutta niitä tavataan myös hapekkaista joista ja järvistä. Muutamaa tavataan maalla. Heimon lajit kiinnittyvät usein kiviin tai muihin koviin pintoihin. Leväkotiloiden ravintoa ovat levä ja muu eloperäinen aines.[2][3][4][5][6]

Taksonomia ja anatomia

Leväkotilot jaetaan kahteen alaheimoon. Elossa olevia sukuja on 16.[1] Heimon lajeja on satoja ja niiden taksonomia on ongelmallinen, koska se perustuun kuoren ja raspikielen morfologiaan, eikä niinkään fylogeneettisiin suhteisiin. Lajien sisällä on myös runsaasti vaihtelua. Leväkotiloiden kuori on paksu ja muuodoltaan pyöreähkö, epäsymmetrinen ja kierteinen. Kuoren aukon sulkee kalkkinen kansilevy. Kuori on usein kirjava. Leväkotiloiden jalka on pitkänomainen, kookkaassa päässä on lonkeroita ja silmät sijaitsevat varsien päissä.[2][7][3][4][5][6]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Neritidae World Register of Marine Species. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b John W. Tunnell, Jean Andrews, Noe C Barrera, Fabio Moretzsohn: Encyclopedia of Texas Seashells, s. 127. Texas A&M University Press, 2010. ISBN 978-1-60344-141-4 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b R. Tucker Abbott, Percy A. Morris: A Field Guide to Shells, s. 143. Houghton Mifflin Harcourt, 1995. ISBN 9780618164394 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b Freshwater Mollusks of the World, s. 32-33. JHU Press, 2019. ISBN 9781421427317 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b Family Neritidae - nerites SeaLifeBase. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  6. ↑ a b L. Watson & M.J. Dallwitz: The families of non-marine molluscs of Britain and Ireland (slugs, snails and mussels) delta-intkey.com. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Kent E Carpenter: The Living Marine Resources of the Western Central Atlantic: Volume 1: Introduction, molluscs, crustaceans, hagfishes, sharks, batoid fishes and chimaeras, s. 133. FAO, 2002. ISBN 92-5-104825-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 305.10.2022. (englanniksi)