Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä kysymystä Lewis Allen (ohjaaja):stä, joka on viime aikoina noussut erityisen tärkeäksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Lewis Allen (ohjaaja):n jälkeen on syntynyt keskusteluja ja kiistoja, jotka ovat kiinnittäneet asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja herättäneet kasvavaa kiinnostusta ymmärtää niiden vaikutukset ja seuraukset. Samoin Lewis Allen (ohjaaja) on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät selventämään sen monia puolia ja syventämään sen vaikutusta eri alueilla. Tässä mielessä Lewis Allen (ohjaaja):een liittyviä olennaisia näkökohtia käsitellään tarkoituksena tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä aiheesta.
Lewis Allen (25. joulukuuta 1905 Oakengates, Shropshire, Englanti – 3. toukokuuta 2000 Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat) oli brittiläinen, valtaosan urastaan Yhdysvalloissa tehnyt teatteri-, elokuva- ja televisio-ohjaaja.
Englannin Shropshiren kreivikunnassa syntynyt Allen työskenteli kouluvuosiensa jälkeen neljä vuotta merimiehenä ja siirtyi sitten teatterialalle ensin näyttelijäksi, sitten näyttelijöiden manageriksi Lontoossa. 1930-luvun puolivälissä hän muutti New Yorkiin ja ryhtyi ohjaamaan Broadway-tuotantoja. Vuonna 1941 hän sai elokuvaohjaajan paikan Paramount Pictures -yhtiöltä Hollywoodissa.
Allen ohjasi 1940-luvulta 1960-luvun alkuun 17 hyvin erityylistä elokuvaa, joista tunnetuimpia ovat esikoisohjaus Kutsumattomat vieraat (1944) ja Frank Sinatran tähdittämä trilleri Tappaja (1954). 1950-luvun lopulla Allen siirtyi Yhdysvalloissa televisio-ohjaajaksi. Viimeisenä pitkänä elokuvanaan hän tuotti ja ohjasi Suomessa esittämättömän, kuvitteellisen itäblokin maan epäonnistuneesta vallankumouksesta kertovan elokuvan Decision at Midnight (1963).
Lewis Allen ohjasi 1960-luvulla jaksoja muun muassa televisiosarjoihin Bonanza, Perry Mason yllättää, Kuuma kesä ja Takaa-ajettu sekä 1970-luvulla sarjoihin Cannon ja Pieni talo preerialla.