Lidingön kunta

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Lidingön kunta, joka on perustavanlaatuinen näkökohta, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueet. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä vuosien varrella ja sen merkitystä nykyään. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tarkastelemme Lidingön kunta:n ympärillä olevia erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutuksia sosiaalisilla, kulttuurisilla, taloudellisilla ja poliittisilla aloilla. Samoin pysähdymme tarkastelemaan, kuinka Lidingön kunta on vaikuttanut tapaan, jolla havaitsemme ympäröivän maailman, ja kuinka se on muokannut vuorovaikutustamme ja suhteitamme muihin yksilöihin. Näillä sivuilla ehdotamme syventymistä kaikkiin Lidingön kunta:n puoliin tavoitteenaan valaista aihetta, joka on erittäin tärkeä nykyajan.

Lidingön kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Lidingö
Kuntakoodi 0186
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 30,80 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 48 162
 – Väestötiheys 1 563,7 as./km²









Lidingön kartta.
Kuvassa Lidingön uusi ja vanha silta. Vastarannalla näkyy Tukholma.

Lidingön kunta (ruots. Lidingö kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Lidingö.[3]

Kunnan maapinta-ala on 30,80 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 48 162 henkeä (31.12.2021).[2]

Lidingön naapurikuntia ovat Vaxholm, Nacka, Tukholma ja Danderyd.

Lidingön kuntaan kuuluu sisältää sille nimensä antaneen pääsaaren lisäksi parikymmentä pienempää saarta. Lidingö sijaitsee Tukholman keskustan läheisyydessä, josta sen erottaa leveä salmi, jonka ylittäviä Lidingön siltoja pitkin saarelle kuljetaan.

Vanhempaa vuodelta 1925 peräisin olevaa terässiltaa käyttää saarelle liikennöivä Lidingöbanan-pikaraitiotie. Se ajaa reittinumerolla 21 väliä Ropsten (Tukholma) – Gåshaga. Aiemmin sen reitti ulottui Tukholmassa aina Humlegårdeniin asti, mutta raitioliikenteen lakkauttamisen jälkeen sen reitti lyheni nykyiselleen.

Kaasualan yhtiö AGAlla on pääkonttori ja osa tuotantolaitoksistaan Lidingössä. Suurin osa Lidingöbanan aiemmasta tavaraliikenteestä kulki AGAn tehtaille.

Noin 40 % Lidingön talouksista asuu omakotitaloissa.

Kuntajaon kehitys

Nykyinen kunta kattaa pääasiassa historiallisen Lidingön pitäjän alueen. Pitäjästä tehtiin maalaiskunta vuonna 1863, kun Ruotsissa siirryttiin nykyaikaiseen kunnallishallintoon. 1900-luvun kuntauudistukset eivät ole vaikuttaneet kunnan alueeseen. Aikaisemmin Lidingöön kuulunut Tranholmenin saari on kuitenkin liitetty osaksi Danderydiä 1.1.1971. Storholmarna-niminen saariryhmä puolestaan liitettiin Vaxholmista osaksi Lidingöä 1.1.2011. Lidingön maalaiskunta muutettiin kauppalaksi vuonna 1910 ja kaupungiksi vuonna 1926. Vuonna 1971 siitä tuli jälleen kunta, kun Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon.

Väestönkehitys

Lidingön kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 20 798
1955
  
 24 338
1960
  
 29 473
1965
  
 34 165
1970
  
 36 174
1975
  
 36 727
1980
  
 37 390
1985
  
 38 271
1990
  
 38 399
1995
  
 39 042
2000
  
 40 584
2005
  
 41 892
2010
  
 44 017
2015
  
 46 302
2020
  
 48 005
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[4][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[5] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 7 637 16,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 647 3,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 4 519 9,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 32 499 70,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 915 Suomessa syntynyttä,[6] mikä vastasi 2,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 11,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 360 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 3,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 240 608 kruunua.[8] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 269 000 kruunua.[9]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[10]

  • 0–17-vuotiaat: 23,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[11][12] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,3 0,2
  jalostus 10,9 9,0
  palvelut 88,0 90,3
  tuntematon 0,8 0,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 12 214 20 497
  työpaikkaomavaraisuus 59,6

Taajamat

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,3 prosenttia.[13] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 741 asukasta.[13] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Lidingö 31 561
2 Brevik 8 772
3 Sticklinge udde 2 943

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[15]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Lidingön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[16]

  • Lidingö Första (25 valtuutettua)
  • Lidingö Andra (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lidingön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[17]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 17 19 19 21 21 20 21 20 22 20 22 19 18 13
  Keskustapuolue 5 4 4 3 2 2 2 4 2 2 4 8 9 9
  Liberaalit 4 6 6 4 7 8 7 5 6 10 7 6 4 6
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 0 4 2 2 2 2 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 2 2 2 2 2 2 2 4 4 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 9 11 10 11 10 10 8 9 7 8 7 5 5 5
  Vasemmistopuolue 2 2 3 3 2 2 1 2 2 2 1 0 1 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3
  Muut 4 7 9 7 7 7 8 9 6 5 6 7 7 7
  Yhteensä [18] 41 49 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Lidingön piiri.

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[19]

  • Lidingö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[20] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Lidingö

Kirkot

  • Bodalin kirkko
    Bodalin kirkko
  • Lidingön kirkko
    Lidingön kirkko
  • Rudbodan kirkko
    Rudbodan kirkko

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.3.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Lidingö Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  5. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  6. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  9. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.3.2022. (ruotsiksi)
  18. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  19. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lidingön kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lidingö kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Tukholman läänin kunnat
Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit