Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta, joka on viime aikoina noussut erittäin tärkeäksi, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta on syntymästään lähtien herättänyt suurta kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja luonut uusia mahdollisuuksia eri sektoreille. Tämän kirjoituksen aikana analysoidaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta:een, tutkien sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta:n merkityksen ja laajuuden ymmärtämiseksi paremmin nykyään.

Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta
Сацыялістычная Савецкая Рэспубліка Літвы і Беларусі
Lietuvos ir Baltarusijos socialistinė tarybų respublika
Litewsko - Białoruska Socjalistyczna Republika Radziecka
Социалистическая Советская Республика Литвы и Белоруссии
סאָציאַליסטישער סאָוועטישער רעפובליק פון ליטע און ווײַסרוסלאַנד
1919–1919


lippu


Liettualais-valkovenäläisen SNT:n suunniteltu raja sinisellä.

Valtiomuoto sosialistinen neuvostotasavalta
Valtionpäämies Hallituksen puheenjohtaja Vincas Mickevičius-Kapsukas
Pääkaupunki Vilna, Minsk, Smolensk
Historia
– perustettu 17. helmikuuta 1919
– hajonnut 25. elokuuta 1919
Kielet liettua, valkovenäjä, jiddiš, puola ja venäjä[1]
Edeltäjä(t) Liettuan SNT
Valko-Venäjän SNT
Seuraaja(t) Liettuan tasavalta
Puolan tasavalta
Valko-Venäjän SNT

Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta (liett. Lietuvos–Baltarusijos Tarybinė Socialistinė Respublika, valkoven. Літоўска–Беларуская Савецкая Сацыялістычная Рэспубліка, LBSSR) oli lyhyen aikaa vuonna 1919 toiminut neuvostotasavalta. Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodan aiheuttamien sotilaallisten vaikeuksien edessä liettualaiset, valkovenäläiset ja venäläiset kommunistit yhdistivät Liettuan neuvostotasavallan ja Valko-Venäjän neuvostotasavallan yhdeksi neuvostotasavallaksi. Liettuan ja Valko-Venäjän alueiden yhteinen hallinto oli perua Venäjän keisarikunnan ajalta, jolloin maat olivat muodostaneet keisarikunnan luoteiset provinssit. Liettualais-valkovenäläisen neuvostotasavallan johtajana toimi liettualainen kommunisti Vincas Mickevičius-Kapsukas, joka oli aiemmin johtanut Liettuan neuvostotasavaltaa. Myös Liettuan ja Valko-Venäjän kommunistiset puolueet yhdistettiin Liettuan ja Valko-Venäjän kommunistiseksi puolueeksi, vaikkakin vain vuotta myöhemmin puolueet jatkoivat toimintaansa erillään.[2][3]

Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa huhtikuussa 1919 Puolan armeija valtasi Liettuan pääkaupungin Vilnan Vilnan offensiivissa ja Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin Operaatio Minskissä. 25. elokuuta 1919 Liettualais-valkovenäläinen SNT hajosi ja sen seuraajiksi tulivat Liettuan tasavalta, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta ja Puolan tasavalta.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Borzęcki, Jerzy: The Soviet-Polish peace of 1921 and the creation of interwar Europe, s. 16. Yale University Press, 2008. ISBN 978-0-300-12121-6 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Mawdsley, Evan: The Russian Civil War, s. 118. Pegasus Books, 2007. ISBN 1933648155 Teoksen verkkoversio Viitattu 6.3.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 145. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8
  4. ↑ The Reconstruction of Nations: Poland, Ukraine, Lithuania, Belarus, 1569–1999, sivut 62–63 Snyder, Timothy (2004), Yale University Press. ISBN 030010586X Viitattu 13.2.2011.