Liisa Rautiainen

Tällä kertaa haluamme syventyä Liisa Rautiainen:een, aiheeseen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Liisa Rautiainen on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena pitkään, sen seuraukset ulottuvat useille alueille ja sen merkitys on kiistaton. Kautta historian Liisa Rautiainen:llä on ollut keskeinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua. Tässä artikkelissa tutkimme Liisa Rautiainen:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen, jotta voimme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä päivittäisessä todellisuudessamme.

Kirsti Anna Eliisabet (Liisa) Rautiainen (15. syyskuuta 1919 Kemi[1] – 24. elokuuta 2018 Keminmaa[2]) oli suomalainen kuvataiteilija ja kuvataideopettaja, joka tunnetaan lyijykynätöistään[3] sekä suurikokoisista maalauksistaan.[4]

Rautiainen aloitti opintonsa Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä vuonna 1949 ja valmistui 1952.[5] 1960–1970-luvuilla Korolainen muodosti modernistisen Ryhmä Kemin yhdessä Nina Vanaksen, Harry Porkon, Lea Kaupin, Toivo Hoskarin ja Olavi Korolaisen kanssa.[6] Eva-Johanna Mäkisen väitöstutkimuksessa häntä luonnehditaan Lapin taiteen uranuurtajaksi. Rautiaiselle myönnettiin taiteilijaeläke 1987[7] ja Lapin yliopiston kunniatohtorin arvo vuonna 1992.[5]

Tita Jänkälä on ohjannut Rautiaisesta kertovan 26 minuuttia pitkän dokumenttielokuvan Toinen ovi, joka valmistui vuonna 2010.[4][8]

Lähteet

  1. ↑ Kemin lyseon ja lukion sekä niiden edeltäjien historia ja matrikkeli 1897-1997, s. 456. Kemi: Kemin lyseon seniorit ry, 1997.
  2. ↑ Pelttari-Heikka, Sari: Liisa Rautiainen on kuollut 3.9.2018. Lapin Kansa. Arkistoitu 4.9.2018. Viitattu 4.9.2018.
  3. ↑ Vilkuna, Jussi: Liisa Rautiainen - elämää viivan valossa ja varjossa Kaltio. 5/1999. Viitattu 13.2.2012.
  4. ↑ a b Oulun kaupunki 7.9.2011 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 13.2.2012
  5. ↑ a b Väitös: Liisa Rautiaisen taiteellinen tie abstraktiksi maalariksi 10.2.2012. Lapin yliopisto / Viestintä. Viitattu 13.2.2012.
  6. ↑ Vilkuna, Jussi: Liisa Rautiainen – elämää viivan valossa ja varjossa 1999. Kaltio. Viitattu 1.7.2022.
  7. ↑ Ylimääräiset eläkkeet 88 taiteilijalle. Helsingin Sanomat, 4.11.1986, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
  8. ↑ Toinen ovi Elonet.

Aiheesta muualla