Lokan tekojärvi

Nykyään Lokan tekojärvi on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Lokan tekojärvi:n tärkeys on näkynyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja koulutus. Lokan tekojärvi on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin maallikoidenkin huomion herättäen syvällisiä keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Lokan tekojärvi:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen sekä eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä aiheesta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Lokan tekojärvi:llä on nyky-yhteiskunnassa ja miten se voi vaikuttaa elämäämme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Lokan tekojärvi
Lokan tekojärvi Lokan kylästä. Altaan toisella puolella siintävät Nattaset.
Lokan tekojärvi Lokan kylästä. Altaan toisella puolella siintävät Nattaset.
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta SodankyläView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 67°55′48″N, 27°35′05″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Luiro [1]
Järvinumero 65.931.2.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 244 m [1]
Rantaviiva 333,908 km [2]
Pinta-ala 315,401 km² [2]
Tilavuus 1,198523 km³ [2]
Keskisyvyys 3,8 m [2]
Suurin syvyys 12 m [2]
Saaria 68 [2]
Kartta
Lokan tekojärvi

Lokan tekojärvi on Euroopan unionin suurin tekojärvi, mikäli ei lasketa mukaan padottuja merenlahtia.[3] Se sijaitsee Luiron yläjuoksulla Sodankylässä Lapissa. Allas on saanut nimensä sen kaakkoisrannalla sijaitsevasta Lokan kylästä, ja järvestä käytetään puhekielessä myös nimitystä Lokka. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää.

Alimman vedentason kohdalla (240 m mpy.) tekojärven pinta-ala on 216 neliökilometriä ja ylimmällä tasolla (245 m) 418 neliökilometriä. Lokan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1967. Järvi on siitä lähtien ollut runsaita saaliita antava kala-allas. Merikotkatkin ovat löytäneet järven. Niitä käy talvellakin järvellä syömässä kalastajien niille tarjoamaa "roskakalaa".

Vuotson kanava yhdistää Lokan toiseen suureen Lapin tekojärveen, Porttipahdan altaaseen.

Sompion aapamaan jääminen veden alle sai kritiikkiä paitsi alueen asukkailta myös ulkopuolisilta luonnonsuojelijoilta kuten Urpo Häyriseltä ja Pentti Linkolalta. Järven alle jäivät Korvasen, Rieston ja Mutenian kylät sekä lukuisat aavat, joista yksi oli Suomen ja Euroopan siihen saakka pinta-alaltaan suurin aapasuo, Posoaapa[4]

Järven saaria ovat Muotkarova, Kotiselkä, Kaitakumpu, Kiimakumpu, Matkusmaa, Pilliranta, Puljusaari, Sokka-Matkusmaa, Kuukkelinmaa sekä Lakkaasaari.

Rantojen puhdistus

Lokan ja Porttipahtaan tekojärvien alle on jäänyt kantoja ja muuta puumateriaalia, jota on etenkin 2000-luvulla alettu korjata pois. Pääsääntöisesti ranta-alueilta on kerätty pois puumateriaalia matalan vedenpinnan aikana. Syntyneet puu- ja kantokasat on poltettu paikan päällä, sillä puita ei ole voinut hyödyntää energiataloudessa niiden sisältämän hiekan ym. takia.[5][6][7][8]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kemijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 65) Luiron valuma-alueen (65.9) Lokan tekojärven alueella (65.93), jonka Lokan tekojärven lähialueeseen (65.931) järvi kuuluu.[1][9]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Lokan tekojärvi, Sodankylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
  2. ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.1.2018.
  3. ↑ Lokan tekojärvi Järviwikissä. Viitattu 2.7.2014.
  4. ↑ toim. Pyhäjärvi, Leena et al: ”Lokka muutosten näyttämönä – allasalueen elinkeinojen muutos”, Lokka muutosten näyttämönä, s. 10. (Sarja: Acta Lapponica Fenniae, nro 23) Rovaniemi: Lapin tutkimusseura ry, 2011. ISBN 978-951-9327-61-7 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 16.9.2017. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Tekojärvien pohjat tehoputsauksess (Archive.org) kemijoki.fi. Arkistoitu 28.12.2012. Viitattu 14.11.2020.
  6. ↑ Kannot kasaan tekojärvien rannoilla, Virtauutiset nro 1/2010 (s. 10–11), Kemijoki OY:n asiakaslehti (pdf)
  7. ↑ Kantokasat roihusivat Porttipahdan altaalla, Sompio, 26.9.2012
  8. ↑ Kari Alaluusua, Lokalla palavat komeat kokot, Kaleva 17.9.2003, viitattu 15.7.2024
  9. ↑ Lokan tekojärvi (65.931.2.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.1.2018.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lokan tekojärvi.

Dokumentteja ja ohjelmia