Lotta Harala
Tässä artikkelissa käsittelemme Lotta Harala-ongelmaa kattavasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Lotta Harala on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, sillä se vaikuttaa suoraan ihmisten elämään ja yhteiskunnan eri puoliin. Tässä tekstissä analysoimme tärkeimmät Lotta Harala:een liittyvät näkökohdat sen alkuperästä ja historiasta sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä Lotta Harala:stä tavoitteenamme tarjota laaja ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.
| Lotta Harala | |
|---|---|
 Lotta Harala Paavo Nurmi Games -tapahtumassa vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1992 Tampere |
| Yleisurheilija | |
| Pituus | 170 cm |
| Paino | 56 kg |
| Laji | aitajuoksu |
| Seura | Tampereen Pyrintö |
| Valmentaja |
Petra Stenman ja Juha Sainio (2012–2013), Jussi Ihamäki (2013–2015 ja 2017–2018), Tiia Hautala (2015–2016), Kai Kyllönen (2018–2019)[1] Matti Liimatainen (2019–2021)[2][3] Anne Suoranta ja Kati Ala-Huikku 2021–[1] |
| Ennätykset |
12,26 (100 m) 25,84 (200 m) 12,65 (SE) (100 m aj) 614 cm (pituus) 11,04 m (kolmiloikka) |
| Uran alku | 2006 |
|
|
|
Lotta Harala (s. 26. maaliskuuta 1992 Tampere) on suomalainen aitajuoksija. Hän edustaa Tampereen Pyrintöä.
Hän pitää hallussaan 100 metrin aitojen Suomen-ennätystä 12,65, jonka hän juoksi Sveitsin La Chaux-de-Fondsissa heinäkuussa 2024.[4]
Urheilu-ura
Harala sijoittui neljänneksi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailujen 100 metrin aitajuoksussa Bressanonessa 2009. Hän karsiutui samoissa kilpailuissa pituushypyn loppukilpailusta. Hän karsiutui 100 metrin aitajuoksun alkuerissä alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2010 ja EM-kilpailuissa 2011. Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa Tampereella 2013 hän sijoittui 100 metrin aitajuoksussa kahdeksanneksi.[1]
Harala karsiutui sisäratojen EM-kilpailuissa 60 metrin aitajuoksun välierissä Belgradissa 2017 ja alkuerissä Göteborgissa 2013 ja Istanbulissa 2023.[1] Harala selviytyi finaaliin Apeldoornin sisäratojen EM-kilpailuissa 2025, mutta kaatui törmättyään ensimmäiseen aitaan. Harala karsiutui 100 metrin alkuerissä Budapestin MM-kilpailuissa 2023 ajalla 13,11.[5] Rooman EM-kilpailuissa 2024 hän selviytyi alkueristä jatkoon ajalla 12,91, mutta karsiutui välierissä ajalla 12,98. Hän juoksi 100 metrin aitajuoksun Suomen ennätyksen 12,65 Sveitsin La Chaux-de-Fondsissa 14. heinäkuuta 2024. Saman vuoden Pariisin olympialaisissa hän karsiutui välierissä ajalla 13,05. Apeldoornin sisäratojen EM-kilpailuissa 2025 hän juoksi 60 metrin aitajuoksun välierissä ennätyksensä 7,97,[1] mutta keskeytti loppukilpailun kaatumisen seurauksena[6]. Kaksi viikkoa myöhemmin hän karsiutui välierissä Nanjingin sisäratojen MM-kilpailuissa ajalla 8,10.[1]
Kalevan kisoissa Harala on voittanut Suomen mestaruuden vuonna 2017 minkä lisäksi hän on saavuttanut pika-aitojen hopeaa vuosina 2023 ja 2024. Sisäratojen SM-kilpailuissa Harala on saavuttanut hopeaa 60 metrin aitajuoksussa vuosina 2013, 2015 ja 2020 ja pronssia 2018 sekä viestissä kultaa vuosina 2011, 2012 ja 2013 sekä pronssia 2017. Viestijuoksun SM-kilpailuissa hän on saanut 4 × 100 metrin viestissä kultaa vuonna 2018, hopeaa vuonna 2014 ja pronssia vuonna 2011.[1]
Henkilökohtaiset ennätykset
Ulkoradat
| Laji | Aika/Tulos | Paikka | Päivä |
|---|---|---|---|
| 100 m | 12,26 | Tampere | 10. kesäkuuta 2014 |
| 100 m aj | 12,65 SE | La Chaux-de-Fonds | 14. heinäkuuta 2024 |
| Pituus | 614 | Tampere | 24. heinäkuuta 2009 |
Sisäradat
| Laji | Aika/Tulos | Paikka | Päivä |
|---|---|---|---|
| 60 m | 7,69 | Tampere | 12. helmikuuta 2013 |
| 60 m aj | 7,97 | Apeldoorn | 7. maaliskuuta 2025 |
| Pituus | 579 | Jyväskylä | 7. maaliskuuta 2010 |
Lähde: Tilastopaja[1]
Dopingrikkomus
Harala sai tammikuussa 2021 kolmen kuukauden kilpailukiellon dopingrikkomuksesta. Hänen 5. elokuuta 2020 antamassaan dopingnäytteessä oli piristeeksi luokiteltavaa 5-metyyliheksaani-2-amiinia (1,4-dimetyylipentyyliamiinia). Hänen katsottiin todennäköisesti saaneen kiellettyä ainetta ravintolisästä, jonka tuoteselosteessa ainetta ei mainittu. Rikkomusta pidettiin tahattomana.[7] Hän oli aloittanut vapaaehtoisen toimintakiellon jo lokakuussa 2020, jolloin kolmen kuukauden tuomio oli kärsitty 12. tammikuuta 2021 mennessä.[8]
Yksityiselämä
Harala on kertonut julkisuudessa kärsineensä syömishäiriöistä. Hän on seurustellut vuodesta 2013 saakka jääkiekkoilija Matias Myttysen kanssa.[9]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Lotta Harala Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ Salo, Tapani: Yllätyskäänne: Lotta Harala palasi Tampereelle ja siirtyy ottelijatähteä luotsaavan valmentajan ohjaukseen – ”Eväitä 13 sekunnin alitukseen” Aamulehti. 1.8.2019. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Hyyppä, Emma: Valmentaja pani yhteistyön Lotta Haralan kanssa poikki – perustelee päätöstä luottamuspulalla: "Minulle ei kerrottu toimintakiellosta" yle.fi. 1.3.2021. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Suomen ennätys! Lotta Haralalta huima juoksu Sveitsissä – myös Reetta Hurske iskussa Yle Urheilu. 14.7.2024. Viitattu 1.9.2024.
- ↑ Ville Touru: Viivi Lehikoinen herkistyi kyyneliin Ylen tv-haastattelussa Ilta-Sanomat. 22.8.2023. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ EM-finaalissa kammoaika – Reetta Hurske viides, Lotta Harala kaatui mtvuutiset.fi. 7.3.2025. Viitattu 8.3.2025.
- ↑ Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätös 22.1.2021 Suek. 29.1.2021. Arkistoitu 29.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
- ↑ Miten ihmeessä Lotta Harala oli jo kärsinyt dopingrangaistuksensa ennen sen julistamista? Näin asiaa perustellaan www.iltalehti.fi. Viitattu 30.1.2021.
- ↑ Suomalainen mestariurheilija avautuu ahdistavasta syömishäiriöstään – ”Hedelmätkin joutuivat boikottiin” Ilta-Sanomat. 2.9.2017. Viitattu 2.9.2017.
