Luontokuvaus

Nykymaailmassa Luontokuvaus on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt useita keskusteluja ja tutkimusta. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Luontokuvaus on ilmiö, joka on ollut nykyhistoriassa ennen ja jälkeen, aiheuttaen merkittäviä muutoksia ja herättäen kiinnostusta niin asiantuntijoissa kuin kansalaisissakin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Luontokuvaus:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta eri alueilla, jotta voimme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja seurauksia.

Ansel Adams: Canyon de Chelly 1941
Kettu luontokuvassa
Tykkylumisia kuusia.

Luontokuvaus on valo- tai videokuvausta, jossa kuvattavana kohteena on luonto. Luontoa on kuvattu 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Yleisempää luontovalokuvauksesta tuli 1960–1970-luvuilla, jolloin tekniikka kehittyi. Samaan aikaan osa kuvaajista alkoi ammattilaistua.[1]

Toinen luontokuvauksen nousukausi tapahtui 2000-luvun alussa digikameroiden yleistyttyä. Vuonna 2020 Suomessa on noin 3 000 johonkin luontovalokuvausyhdistykseen kuuluvaa harrastajaa. Suurempi joukko toimii luontokuvausryhmissä, joissa keskustellaan luontokuvauksesta, neuvotaan sekä annetaan lajintunnistusapua ja vinkkejä. Suosituimmissa ryhmissä on yli 30 tuhatta jäsentä.

Luontokuvaus Suomessa

Ensimmäisenä suomalaisena luontokuvaajana voidaan pitää Yrjö Kokkoa (1950-luku), jonka kuvat ja kirjoitukset ovat inspiroineet Eero Murtomäkeä (1960–1970-luvut) ja Hannu Hautalaa[1] (1970–1980). Kokon ja Murtomäen kirjat ovat viitoittaneet suuntaa Hannu Hautalalle, joka puolestaan on ollut suuri esikuva monelle suomalaiselle luontovalokuvaajalle. Suomalaisen luontovalokuvauksen uranuurtaja Hannu Hautala[1] aloitti teoksellaan Kololinnut ja muut pökkelöpesijät (1978) luontovalokuvauksen nousukauden Suomessa. Hautalan esimerkin innoittamana tuhannet suomalaiset luontoharrastajat saivat kuviaan julkaistuksi. Muita tunnettuja suomalaisia luontokuvaajia ovat esimerkiksi Jorma Luhta ja Mika Honkalinna.

Suomen Luonnonvalokuvaajat

Pääartikkeli: Suomen Luonnonvalokuvaajat

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on vuonna 1977 perustettu Suomessa toimiva luontokuvaajien yhdistys, jonka tarkoituksena on valvoa luontokuvaajien etuja, sekä edistää suomalaista luonnonvalokuvausta.[2] Se on Suomen suurin luontokuvausyhdistys. Tarkoituksena on, että yhdistys antaisi mahdollisimman monipuolisen kuvan suomalaisesta luonnosta ja sen muutoksista, sekä edistäisi ympäristösuojelua. Yhdistyksessä on yli 3 000 jäsentä.

Suomen Luonnonvalokuvaajat ry järjestää vuosittain Vuoden Luontokuva -kilpailun, jossa yksi Suomessa edellisen kahden vuoden aikana otettu kuva valitaan vuoden parhaimmaksi. Tapahtuma on järjestetty jo vuosikaudet lokakuussa Finlandia-talossa Helsingissä. Kilpailu on Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu.[3]

Suomalaisia luontokuvaajia

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Saarinen Ossi: Luontokuvia. Gummerus Kustannus Oy, 2019.
  • Suomen Luonnonvalokuvaajat: Luontokuvaukse käsikirja. Docendo Oy, 2012.
  • Varesvuo Markus, Peltomäki Jari, Bence Mate: Lintukuvauksen käsikirja. Docendo Oy, 2011.
  • Suonpää Juha: Petokuvan raadollisuus. Luontokuvan yhteiskunnallisten merkitysten metsästys. (Väitöskirja) Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu: Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-115-1
  • Leinonen Antti: Eläinkuvaajan matkassa. Kirjayhtymä Oy, 1995.
  • Willamo Heikki: Eläinvalokuvaus. Forssan kustannus, 1988.

Lähteet

  1. ↑ a b c Hannu Hautala: Hannu Hautala Hannun jäljet. Hannu Hautalan luontokuvakeskus. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 1.4.2020.
  2. ↑ Suomen Luonnonvalokuvaajat Suomen Luonnonvalokuvaajat. Viitattu 3.1.2020.
  3. ↑ Vuoden Luontokuva-kilpailu Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Viitattu 1.4.2020.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luontokuvaus.