Maisemavalokuvaus

Maisemavalokuvaus:n aihe on herättänyt keskustelua ja mielenkiintoa jo pitkään. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Maisemavalokuvaus on ollut tutkimuksen, analyysin ja keskustelun kohteena eri tiedonaloilla. Yhteiskunnan ja teknologisen kehityksen myötä Maisemavalokuvaus:n rooli on saanut uusia ulottuvuuksia ja eri merkityksiä. Tässä artikkelissa tutkimme Maisemavalokuvaus:n monia puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Maisemavalokuvaus on edelleen kiehtova aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen tieteen alalla.

Syväri-järvi kuvattuna Nilsiän Tahkovuoren huipulta.
Ansel Adams, Snake River kuvattuna Grand Tetonin kansallispuistossa 1942.
Kaupunkimaisema Shinjukusta, Tokiosta.

Maisemavalokuvauksen kohteena voivat olla luonnonmaisemat, kaupunkimaisemat sekä maaseutumaisemat. Suomessa teollisuusmaisemat tai makromaisemat luokitellaan harvoin kuuluviksi maisemavalokuvauksen aiheiksi. Suomalaisessa valokuvauskulttuurissa yleisintä maisemavalokuvausta on luonnonmaisemien kuvaus. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämässä Vuoden Luontokuva -kilpailussa ”Maisemat” on suosittu sarja.

1800–1900-lukujen vaihteessa maisemavalokuvauksella oli Suomessa suuri merkitys kansallisuusaatteen kuvittajana ja vahvistajana. Tuon ajan tunnettuja kuvaajia olivat I. K. Inha ja Daniel Nyblin. Kansallismaisemaksi Suomessa alettiin kutsua maisemamaalareiden ja -valokuvaajien tallentamia maisemia, joissa tiivistyivät suomalaisuuden tunnuskuvat.

Yhdysvaltalainen maisemakuvaaja Ansel Adams on tullut tunnetuksi kansainvälisesti erityisesti Yosemiten kansallispuistosta otetuista maisemakuvistaan.

Maisemakuvan erityismuoto on panoraamakuva.

Katso myös