Nykyään Luoti (mittayksikkö) on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Olipa kyse sen vaikutuksesta talouteen, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai rooliin historiassa, Luoti (mittayksikkö) on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Luoti (mittayksikkö) on ollut keskustelun ja analyysin kohteena, ja ristiriitaiset mielipiteet ovat herättäneet intohimoista keskustelua. Tässä artikkelissa tutkimme Luoti (mittayksikkö):n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Syvän analyysin ja yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Luoti (mittayksikkö):n tärkeyttä ja sitä, kuinka se on muokannut nykymaailmaa.
Luoti (ruots. lod) on vanha vaihtelevan suuruinen Pohjois-Euroopassa käytössä ollut painomitta.[1] Esimerkiksi yksi luoti apteekkipainona on 1/2 unssia eli 14,84 g ja kultapainona 13,9 g[2]. Elintarvikepainona luoti on 13,283 6 grammaa[3]. Vanhana venäläisenä mittana luoti on 12,79 grammaa[4].
Ruotsissa ja Suomessa 1 luoti oli elintarvikepainona 1/32 naulaa = 4 kvintiiniä = 13,3 grammaa ja apteekkipainona 1 luoti oli ½ unssia = 14,84 grammaa ja kultapainona 1 luoti = 13,93 grammaa.[5] Hopeapitoisuuden mittana hopeaseoksissa 1 luoti tarkoitti seoksen 1/16 osaa. Täysluotiseksi eli 12 luodin hopeaksi nimitettiin seosta, jossa oli 12/16 eli 750/1000 hopeaa.[1][6]
16 luotia hopeaa teki yhden markan; hopeaesineiden valmistukseen käytetyn seoksen pienimmäksi sallituksi hopeapitoisuudeksi määrättiin Ruotsissa jo Kustaa Vaasan aikana 13/16 osaa, tästä nimitys kolmetoistaluotinen hopea, promilleina siis 813. Vuonna 1968 tämän rinnalle päätettiin Suomessa ottaa käyttöön 830-pitoinen seos (vuodesta 1969 alkaen) ja vuodesta 1974 hopeaesineiden alimmaksi pitoisuudeksi määrättiin 830/1000.