Nykymaailmassa Maaseudun Tulevaisuus:stä on tullut yhä tärkeämpi yleishyödyllinen aihe. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten myötä Maaseudun Tulevaisuus ei ole kiinnittänyt vain alan asiantuntijoiden vaan myös suuren yleisön huomion. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää syventyä Maaseudun Tulevaisuus:n olennaisimpiin näkökohtiin, jotta sen vaikutus voidaan ymmärtää eri alueilla ja yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdymme Maaseudun Tulevaisuus:n analyysiin ja tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykyään. Alkuperäistään sen nykyiseen kehitykseen tarkastelemme, kuinka Maaseudun Tulevaisuus on muokannut tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa.
Maaseudun Tulevaisuus | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Lehtityyppi | sanomalehti |
Julkaisija | Viestimedia Oy |
ISSN | ISSN 1458-8021 |
Levikki |
![]() |
Perustettu | 1916 |
Päätoimittaja | Jouni Kemppainen |
Sitoutuneisuus | MTK |
Kotikunta | Helsinki |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | broadsheet |
Ilmestymistiheys | 3 kertaa viikossa (ma, ke, pe) |
Kieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
maaseuduntulevaisuus.fi |
Maaseudun Tulevaisuus on kolmipäiväinen suomalainen sanomalehti. Vuonna 1916 perustettu lehti on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) pää-äänenkannattaja.
Lehden kokonaislevikki (painettu ja digi) oli vuonna 2019 noin 69 890 kappaletta.[1] Lehden kokonaistavoittavuus on noin 544 000 lukijaa.[2] Vuonna 2022 Maaseudun Tulevaisuus oli Suomen toiseksi luetuin painettu sanomalehti (275 000 lukijaa).[3]
Lehden päätoimittaja on maaliskuusta 2016 alkaen Jouni Kemppainen. Hänen edeltäjänsä Mikael Pentikäinen siirtyi Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi toukokuussa 2016.[4]
Vuonna 2016 Maaseudun Tulevaisuus äänestettiin Suomen toiseksi arvostetuimmaksi lehtibrändiksi Helsingin Sanomien jälkeen Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus -kyselyssä.[5]