Madagaskarinmangustit on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan kehittyessä ja suhteemme muuttuessa Madagaskarinmangustit on ottanut tärkeän roolin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Alkuperäistään vaikutukseensa nykypäivään Madagaskarinmangustit on merkinnyt ennen ja jälkeen elämän eri osa-alueilla taloudesta politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Madagaskarinmangustit:n merkitystä ja vaikutuksia nykyään sekä sen vaikutuksia tulevaisuudessa.
Madagaskarinmangustit | |
---|---|
![]() Puumangusti (Galidia elegans) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Alalahko: | Feliformia |
Heimo: | Eupleridae |
Alaheimo: |
Madagaskarinmangustit Galidiinae Gray, 1865 |
Katso myös | |
|
Madagaskarinmangustit eli linnustajanäädät (Galidiinae)[1] on Madagaskarilla kotoperäisenä elävään Eupleridae-petoeläinheimoon kuuluva alaheimo. Siihen kuuluu kuusi lajia, jotka edustavat neljää sukua. Aiemmin madagaskarinmangustit luokiteltiin mangustien heimoon, josta ne 2000-luvun alussa erotettiin ja yhdistettiin ennen sivettieläimiin luettujen kolmen Euplerinae-alaheimon lajin kanssa uudeksi Eupleridae-heimoksi.
Madagaskarinmangustit ovat hoikkia, lyhytjalkaisia ja pitkänomaisia eläimiä, jotka liikkuvat ryhminä etsien pieniä selkärankaisia ja hyönteisiä. Ne painavat 600–900 grammaa ja ovat 25–38 sentin pituisia. Ne elävät etupäässä metsissä ja ovat päiväaktiivisia. Kaikki lajit ovat harvinaistuneet elinalueiden vähenemisen ja vieraslajien aiheuttaman kilpailun takia. Kolme alaheimon lajeista on vaarantunut ja kaksi on luokiteltu uhanalaisiksi.