Magnesiitti on aihe, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Alkuperäistään nykypäivään sillä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuosien varrella se on kehittynyt ja sopeutunut ympäröivän maailman muutoksiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia perusteellisesti Magnesiitti:tä ja sen vaikutuksia eri alueilla. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa tarkastellaan sen eri puolia ja analysoidaan asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta. Magnesiitti on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, ja tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys siitä.
Magnesiitti | |
---|---|
![]() |
|
Luokka | karbonaattimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | MgCO3 |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | vaalea, siniharmaa tai ruskehtava |
Kidejärjestelmä | trigoninen |
Kovuus Mohsin asteikolla | 4–4,5 |
Ominaispaino | 2,9–3,1 g/cm3 |
Optiset ominaisuudet | |
Kiilto | lasikiilto tai kiilloton |
Viiru | valkoinen |
Aiheesta muualla | |
Magnesiitti (MgCO3, magnesiumkarbonaatti) on kalsiitin ja dolomiitin kaltainen, mutta on karbonaattimineraaleista kaikkein kovin.
Magnesiitti on kidejärjestelmältään trigonaalinen.[1] Kiteet ovat romboedrejä tai sauvamaisia. Magnesiitti on väriltään valkea, kellanvalkoinen, sinertävänharmaa tai ruskehtava.[1] Viirun väri on valkoinen. Kiilto on lasikiilto, mutta mineraali voi olla myös kiilloton. Kovuus on 4–4,5 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 2,9–3,1 g/cm³.
Magnesiittia käytetään tulenkestävien tiilien sekä erikoissementtien valmistukseen. Myös sulatusuuneja vuorataan magnesiitilla. Magnesiitti on magnesiummalmimineraali. Magnesiittia esiintyy monissa paikoissa Itä-Suomessa.[1]