Magnus von Wright

Nykymaailmassa Magnus von Wright on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi ja näkyvämpi yhteiskunnassa. Ajan mittaan Magnus von Wright on onnistunut kiinnittämään huomiota ja kiinnostusta laajalle ihmisjoukolle, jotka näkevät tässä aiheessa mahdollisuuden tutkia uusia ideoita, keskustella mielipiteistä ja jakaa kokemuksia. Eri näkökulmista ja lähestymistavoista Magnus von Wright on osoittautunut ajatusten ja näkemysten monimuotoisuuden kohtaamispaikaksi edistäen vuoropuhelua ja keskinäistä rikastumista. Tässä yhteydessä on olennaista käsitellä Magnus von Wright:ta syvällisemmin ja pohdiskelevammin, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme ja ympäröivään maailmaan.

Magnus von Wright
Henkilötiedot
Syntynyt13. kesäkuuta 1805
Kuopio
Kuollut5. heinäkuuta 1868 (63 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala taidemaalari, ornitologi
Taidesuuntaus realismi (taidesuuntaus)
Kuuluisimpia töitä Svenska Foglar (1828–1838), Finlands foglar (1859), Finland framställdt i teckningar (1845–1852)
Taiteilijaveljekset

Magnus – Wilhelm – Ferdinand
von Wright

Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia

Magnus von Wright (13. kesäkuuta 1805 Kuopion pitäjä – 5. heinäkuuta 1868 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja ornitologi. Lintukuvitusten ja -maalausten ohella hänet tunnetaan maisemista, joita hän alkoi maalata 1860-luvulla. Magnus von Wright oli Suomen ensimmäisiä talvimaisemien kuvaajia, tunnettuja ovat esimerkiksi Talvimaisema Savosta (1860) ja Annankatu kylmänä talviaamuna (1868).[1] Hänen Helsinki-kuvansa ovat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.

Elämä ja ura

Wright maalasi vuonna 1838 ensimmäisen öljymaalauksensa, joka kuvasi tilhiä. Hän teki vuonna 1857 lyhyen opintomatkan romanttisen maisemamaalauksen keskuspaikkaan Düsseldorfiin. Wright maalasi lisäksi runsaasti kukka- ja hedelmäasetelmia.

Magnus von Wright opiskeli Turun kymnaasissa vuosina 1823–1825 ja lähti Tukholman taideakatemian oppilaaksi.[2] Samaan aikaan hän opiskeli myös Carl Johan Fahlcranzin ja J. F. Julinin johdolla. Eräiden muiden nuorten suomalaisten kanssa hän osallistui K. A. Gottlundin Otava-lehden kuvittamiseen. Ruotsalaisen kreivin ja ornitologin Nils Bonden aloitteesta ja kustannuksella hän ryhtyi valmistamaan suurta kuvateosta Svenska Foglar (1828–1838), jonka tekemisessä häntä avusti nuorempi veli Wilhelm von Wright. Hän palasi Suomeen vuonna 1829 ja toimi vuodesta 1831 maanmittauskonttorin kartanpiirtäjänä. Hän toimi yliopiston eläinmuseon preparaattorina vuosina 1845–1849.[2] Vuonna 1859 hän julkaisi teoksen Finlands foglar, hufvudsagligen till deras drügter besgrifna. Von Wright julkaisi vuonna 1838 oppikirjan Grunder i teckna och rita ja osallistui 16 litografialla teoksen Finland framställdt i teckningar kuvittamiseen. Myös hänen päiväkirjojaan on julkaistu[1].

Magnus von Wright opetti yliopiston piirustussalilla vuosina 1849–1868.[2] Hänet valittiin Suomen Taideyhdistyksen johtokuntaan yhdistyksen perustamisvuonna 1846 ja hän toimi tässä luottamustehtävässä aina kuolemaansa vuonna 1868 saakka. Magnus von Wrigh oli myös aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä vuosina 1863–1864.[3]

Hänen vanhempansa vanhemmat olivat Haminalahden kartanon omistaja, majuri Henrik Magnus von Wright ja Maria Elisabet Tuderus ja puoliso vuodesta 1837 Christina Sofia Salmén (k. 1874).[3] Magnus von Wright on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaan vanhalle alueelle. Haudalle pystytettiin vuonna 1872 Suomen Taideyhdistyksen järjestämällä kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistokivi. Kiven suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dahlström ja Walter Runeberg toteutti siihen taiteilijan palettia esittävän pienen marmorireliefin.[4]

Teoksia

  • Hämeen tulli, 1837.
    Hämeen tulli, 1837.
  • Sorsia, 1853.
    Sorsia, 1853.
  • Rautatiepenkka. Helsingin Töölönlahden yli, 1861, kuvitus kirjaan Finlands krönika.
    Rautatiepenkka. Helsingin Töölönlahden yli, 1861, kuvitus kirjaan Finlands krönika.
  • Sääksmäen kirkko. Kuvitus kirjaan Finland framställd i teckningar, 1845.
    Sääksmäen kirkko. Kuvitus kirjaan Finland framställd i teckningar, 1845.
  • Palokärki. Kuvitusta teoksessa Svenska fåglar, efter naturen och på sten ritade. 2. painos.
    Palokärki. Kuvitusta teoksessa Svenska fåglar, efter naturen och på sten ritade. 2. painos.
  • Urpiainen.
    Urpiainen.
  • Annankatu kylmänä talviaamuna, 1868.
    Annankatu kylmänä talviaamuna, 1868.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b ”Wright, Magnus von”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
  2. ↑ a b c Green, Selma (toim.): Magnus von Wright Luonnollisesti - veljekset von Wright. Turun taidemuseo. Arkistoitu 29.10.2004. Viitattu 18.10.2009.
  3. ↑ a b Biografiasampo: Magnus von Wright Viitattu 12.4.2021.
  4. ↑ Lindgren, Liisa: Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, s. 52–54. SKS, Helsinki 2009.

Kirjallisuutta

  • Leikola, Anto – Lokki, Juhani – Stjernberg, Torsten 1986: Taiteilijaveljekset von Wright Suomen kauneimmat lintumaalaukset. Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab. Helsinki. ISBN 951-9079-62-9

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magnus von Wright.

 

Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)