Nykymaailmassa Mannoosi:stä on tullut yhä tärkeämpi ihmisten elämässä. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Mannoosi on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Alkuperäistään nykypäivään Mannoosi on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja siitä on tullut jatkuvasti tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen kohde. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Mannoosi:n roolia tämän päivän yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollista tulevaisuutta, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta elämäämme.
Mannoosi | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | (3S,4S,5S,6R)-6-(hydroksimetyyli)oksaani-2,3,4,5-tetroli |
CAS-numero | 31103-86-3 |
SMILES | C(C1C(C(C(C(O1)O)O)O)O)O [1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C6H12O6 |
Moolimassa | 180,156 g/mol |
Mannoosi (C6H12O6) on aldoheksoosisokeri ja glukoosin epimeeri. Mannoosia esiintyy eläinten lisäksi orkideoissa, mäntykasveissa, mannasaarnissa (Fraxinus ornus), sienissä ja bakteereissa.[2][1]
Mannoosi on glukoosin epimeeri, jolla on kaksi anomeerista muotoa α- ja β-mannoosi. Rengasmaisessa muodossaan mannoosi voi esiintyä sekä furanoosina että pyranoosina.[3] Mannoosi eroaa glukoosista siten, että sen kakkoshiileen liittynyt hydroksyyliryhmä on suuntautunut vasemmalle, kun se glukoosissa on suuntautunut oikealle.[4]
Mannoosi imeytyy huonosti ihmisen elimistössä. Suurin osa mannoosista kulkeutuu ihmisen elimistön läpi muuttumattomana. Sen sijaan esimerkiksi kanit kykenevät hyödyntämään lähes 96 % saamastaan mannoosista.[5]
Pääjoukko | |
---|---|
Geometria | |
Suuri / pieni | |
Pentoosit | |
Heksoosit | |
Disakkaridit | |
Polysakkaridit | |
Glykosaminoglykaanit | |
Aminoglykosidit |