Margretebergin kartano
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Margretebergin kartano, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina sen vaikutuksen vuoksi eri aloilla. Margretebergin kartano on ollut alan asiantuntijoiden keskustelun ja analyysin kohteena, ja he ovat korostaneet sen vaikutusten ymmärtämisen ja pohtimisen tärkeyttä. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja Margretebergin kartano:een liittyviä tutkimuksia tavoitteenaan tarjota kattava ja ajantasainen näkemys tästä aiheesta. Samoin tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, talouteen, politiikkaan ja muihin olennaisiin näkökohtiin ymmärtääksemme sen laajuutta ja vaikutusta nykyisessä tilanteessa.
| Margretebergin kartano | |
|---|---|
| Osoite | Pehtorinkuja |
| Sijainti | Järvenperä, Espoo[1] |
| Rakennustyyppi | kartano |
 |
|
Margretebergin kartano sijaitsee Järvenperässa Espoon keskiosassa Matalajärven ja Kehä III:n välissä. Kartanon mailla on nykyisin Marketanpuisto.[2]
Margretebergin nimi on vaihdellut vuosisatojen saatossa. Vanhin nimi, Bölsby, oli käytössä vähintään vuoteen 1750; vuosisadan jälkipuoliskolla käytettiin myös nimiä Eriksberg ja Smeds. Nykyinen nimi otettiin käyttöön 1800-luvun alkupuoliskolla. Aikakirjojen mukaan kantatilan varhaisin omistaja oli talonpoika Mårten Nilsson 1500-luvun lopussa. Vuonna 1611 tilasta tehtiin maaratsutila ja vuonna 1631 siihen liitettiin autioitunut Jofsin tila.[2]
Bölsby oli vakinainen ratsutila vuodesta 1682, mutta se joutui rappiolle, kunnes Johan Simonsson otti sen haltuunsa 1698. Myöhempiä omistajia oli muun muassa Törnqvistin suku ja 1936 alkaen Svenska Småbruk och Egna Hem Ab. Margretebergin talousrakennukset, tilanhoitajan asunto ja karjakon asunto ovat säilyneet kartanonmäellä.[2]
Margretebergin melko vaatimaton aumakattoinen päärakennus sijaitsee Matalajärven itäpuolella. Sen runko on 1700-luvun jälkipuoliskolta ja se sai nykyisen empirehenkisen asunsa todennäköisesti 1800-luvun alkupuoliskolla. Päärakennuksen sisätilat nykyaikaistettiin 1961.[2]
Lähteet
- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1