Marja Rankkala

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa aiheeseen Marja Rankkala ja tutkia sen kaikkia puolia ja mahdollisia seurauksia. Marja Rankkala on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Seuraavilla riveillä analysoimme yksityiskohtaisesti Marja Rankkala:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia sekä mahdollisia seurauksia, joita sen tutkimuksella voi olla eri aloilla. Epäilemättä Marja Rankkala on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, ja juuri sitä ehdotamme tässä artikkelissa.

Marja Rankkala 1960-luvulla.

Vuokko Maria (Marja) Rankkala, sukunimi vuoteen 1936 Forsström (17. kesäkuuta 1918 Tuusula – 31. heinäkuuta 2002[1]) oli suomalainen ohjaaja, dramaturgi ja kääntäjä. Hän käytti myös nimimerkkiä Aki Nyman.[2]

Rankkala on kääntänyt englanniksi suomalaisia näytelmiä[3] ja suomentanut näytelmiä muista kielistä. Lisäksi hän opetti Teatterikoulussa improvisointia ja mikrofonitekniikkaa keskimäärin 180 tuntia lukuvuodessa 1955–1963 ja oli 1956–1979 alkaen Yleisradiossa Radioteatterissa ohjaaja-dramaturgiksi kiinnitettynä. Hän tutustui Konstantin Stanislavskin teatteriteorioihin 1940-luvun lopulla.[4] Rankkalan suurtyö oli Mika Waltarin romaanin Sinuhe egyptiläinen dramatisointi Radioteatterille 22-osaiseksi kuunnelmaksi, joka valmistui vuonna 1982.[5]

Rankkala kävi välirauhan aikana 1940–1941 Helsingissä Eino Salmelaisen teatterikoulua ja opiskeli kolmeen otteeseen Pariisissa.[4]

Rankkala liittyi myös Kiilaan sotien jälkeen ja hän toimi Helsingin Työväen Teatterin näyttelijänä 1945–1951.[4][6]

1970-luvun alussa Rankkala sanoitti muutaman laulun, kuten säveltäjä Esa Helasvuon kanssa yhteistyössä tehdyt ”Tuli mies” (es. Ritva Oksanen) ja ”Joka pojalla on siivet” (es. Vesa-Matti Loiri).[7]

Kirjailija Heidi Köngäs on kirjoittanut Rankkalan kirjallisen jäämistön perusteella tämän elämänvaiheisiin perustuvan romaanin "Siivet kantapäissä", joka julkaistiin Otavan kustantamana syksyllä 2021. [8]

Rankkala on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[9]


Kuunnelmia

Yle Areenassa on kuunneltavissa Marja Rankkalan ohjaamia ja suomentamia Ray Bradburyn teoksiin perustuvia kuunnelmia:

  • Dudley Stonen kummallinen kuolema (1961)[10]
  • Murhaaja (1963)
  • Marsilaisten maihinlasku -77 (1969)
  • H-hetki (1970)
  • Sumusireeni (1982)
  • Pojan kesä (1985)

Vuonna 1958 Rankkala dramatisoi Radioteatterille Aldous Huxleyn Uljaan uuden maailman.[11]

Lähteet

  1. ↑ Marja Rankkala Elonetissä.
  2. ↑ Marja Rankkala SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
  3. ↑ Marja Rankkala, suomennokset (Arkistoitu – Internet Archive), Teatteri.org, viitattu 20.8.2012
  4. ↑ a b c Timo Kallinen, Näyttämötaiteilijasta teatterityöntekijäksi, Teak.fi, viitattu 20.8.2012
  5. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1983, s. 402. Helsinki: Otava, 1982.
  6. ↑ Suomen teatterihistoria 1945–1965 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 20.8.2012
  7. ↑ Hakutulos sanoittaalle Rankkala, Marja, Suomen äänitearkisto. Viitattu 8.5.2014.
  8. ↑ Heidi Köngäs haluaa nostaa esiin ongelman, josta monet vaikenevat – uusi romaani on kunnianosoitus ”unohdetuille naisille” 26.9.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 24.10.2021.
  9. ↑ Marja Rankkalan (1918-2002) viimeinen leposija Hautahaku. Arkistoitu 8.3.2023. Viitattu 21.5.2023.
  10. ↑ Dudley Stonen kummallinen kuolema areena.yle.fi. Viitattu 28.12.2019.
  11. ↑ Uljas uusi maailma areena.yle.fi. Viitattu 28.12.2019.