Marja Salmela

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Marja Salmela:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä ajan myötä. Marja Salmela on aihe, joka ei lakkaa yllättämästä meitä, sen vaikutus ulottuu eri alueille ja on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ihmisten huomion. Liity mukaan tähän seikkailuun, kun selvitämme salaisuuksia ja uteliauksia, joita Marja Salmela tarjoaa meille. Valmistaudu uppoutumaan matkaan, joka on täynnä löytöjä!

Tämä artikkeli kertoo kirjailija Marja Salmelasta. Samannimisestä juoksijasta kertoo artikkeli Marja Salmela (juoksija).
Marja Salmela
Henkilötiedot
Koko nimi Naemi Maria Stenroth
Syntynyt25. syyskuuta 1875
Helsinki
Kuollut9. marraskuuta 1924 (49 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjailija
Kirjailija
SalanimiHanna Jaakkola
Äidinkielisuomi
Aikakausi 1902-1923
Esikoisteos Unelmiensa uhri, 1902
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Marja Salmela (oik. Naemi Maria Stenroth, 25. syyskuuta 1875 Helsinki – 9. marraskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.[1]

Henkilöhistoria

Salmelan vanhemmat olivat kirkkoherra Otto Adolf Stenroth ja Fanny Maria Ehrnström. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Laukaassa, missä hänen isänsä työskenteli kirkkoherrana. Vuosina 1888–1892 Salmela asui Kuopiossa, missä hän kävi Kuopion suomalaista tyttökoulua ja Suomalaista jatko-opistoa.[2] Vuonna 1907 hän isänsä kuoltua muutti Marjaniemen tilalle Kaarinaan Littoistenjärven ääreen, missä hän kirjoitti tunnetuimman teoksensa Kappale kahden matkaa. Hän teki useita ulkomaanmatkoja, muun muassa vuoden kestäneen esitelmä- ja puhujamatkan Yhdysvaltoihin vuosina 1922–1923 ja matkan Norjaan seuraavana vuonna.[2]

Osallistuminen raittiusliikkeeseen

Salmelan elämänkäsitys oli ihanteellinen ja siveellisesti velvoittava. Aatteellisia virikkeitä hänen arvellaan saaneen pohjoismaisilta kirjailijoilta kuten Bjørnstjerne Bjørnsonilta. Hän halusi ihmisten näkevän vakavammin ja syvemmin oman itsensä ja ne velvoitteet, jotka kullakin on. Erityisesti häntä elähdytti raittiusaate. Vuodesta 1904 Salmela toimi Valkonauhaliitossa ja vaikutti monin tavoin raittius- ja naisasialiikkeen hyväksi. Monet hänen ulkomaanmatkoistaan olivat aatteellisten järjestöjen puhujamatkoja.[2]

Kirjallinen tuotanto

Ensimmäiset Maria Salmelan julkaistut tekstit ilmestyivät Uuden Suomettaren palstoilla, mutta hän oli jo 27-vuotias, kun hänen esikoisteoksensa ilmestyi vuonna 1902. On katsottu, että hänen laaja järjestötoimintansa viivytti kirjailijan uran alkua. Toisaalta hän sai matkoiltaan aineksia kirjoihinsa. Esimerkiksi ensimmäinen maailmansota kuvastuu hänen teoksissaan Pakenevien parissa (1914) ja Palaavien parissa (1915).[2] Kirjailijana Salmelan teoksissa kuvastuu aatteellinen ja yhteiskunnallinen vakaumus, mutta myös naissydämen sisäiset taistelut ja tilinteot, joiden päämääränä on kirkkaampi, syvällisempi ja siveellisesti velvoittavampi elämänymmärrys.[3]

Teokset

  • Unelmiensa uhri, 1902
  • Murusia, 1904
  • Taistojen teitä, 1905
  • Kappale kahden matkaa, 1908
  • Syvistä hetteistä, 1910
  • Pohjavirtoja, 1911
  • Pakenevien parissa, 1914
  • Näytelmä Ester Lönn, salanimellä Hanna Jaakkola
  • Palaavien parissa, 1915
  • Leimattu. Kaksi elämäntarinaa., 1915
  • Lyhyt tarina nuoresta tytöstä, 1916
  • Naiskohtalo, 1917
  • Samasta kodista, 1918
  • Martti Jänne, 1919
  • Veripunainen ruusu, 1921
  • Frances E. Willard, 1922
  • Kulkijoita, 1923
  • Valitut teokset, (4 osaa) 1922-34.

Lähteet

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 714.
  • O. A. Kallio: Uudempi suomalainen kirjallisuus II, s. 203-5. 2. p., Porvoo 1929.
  • Yrjö A. Jäntti (suunn. ja toim.): Suomen sana. Kirjallisuutemme valiolukemisto. Osa 18, s. 470. Porvoo 1966.

Viitteet

  1. ↑ Salmela, Marja Kirjasampo.fi. Viitattu 18.12.2014.
  2. ↑ a b c d Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Marja Salmela, s. 399-402. (Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja) Porvoo: WSOY, 1954.
  3. ↑ FENNICA - Suomen kansallisbibliografia Kansalliskirjasto.

Aiheesta muualla