Mark Plaatjes
Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Mark Plaatjes:een liittyvää sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Mark Plaatjes on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri piireissä niin akateemisella, yhteiskunnallisella kuin ammatillisellakin alalla. Vuosien varrella Mark Plaatjes on ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka ovat auttaneet laajentamaan tietoamme tästä aiheesta. Lisäksi sen merkitys nykyään tekee siitä erittäin tärkeän aiheen ymmärtämään maailmaa, jossa elämme. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti kaikkia Mark Plaatjes:n olennaisia näkökohtia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Stuttgart 1993 | maraton | |
Mark Plaatjes (s. 1. kesäkuuta 1961 Johannesburg, Etelä-Afrikka) on yhdysvaltalainen entinen kestävyysjuoksija.
Plaatjes voitti ensimmäisen Etelä-Afrikan mestaruutensa maratonjuoksussa jo 1979. Vuonna 1983 hän voitti maansa mestaruuden maastojuoksussa, 1985 maastojuoksussa ja maratonilla sekä 1987 jälleen maastojuoksussa. Hän aloitti opintonsa Witwatersrandin yliopistossa vuonna 1984 ja valmistui 1987 fysioterapian maisteriksi. Seuraavana vuonna hän haki Yhdysvalloista poliittista turvapaikkaa. Hän sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden 1993 ja selviytyi samana vuonna Yhdysvaltojen Stuttgartin MM-kisoihin osallistuvaan joukkueeseen. Kisoissa Plaatjes voitti maratonin MM-kultaa. Namibian Lucketz Swartbooi johti kilpailua pitkään ja näytti voittavan juoksun helposti. Vain pari kilometriä ennen maalia hän kuitenkin hyytyi, ja Plaatjes pääsi nousemaan voittajaksi. Hänestä tuli täten ensimmäinen yhdysvaltalainen miesten kestävyysjuoksun maailmanmestari.
Urheilu-uransa jälkeen Plaatjes on toiminut valmentajana.
Yksityiselämä
Hän asuu Boulderissa, Coloradossa, ja pitää kuntoutusklinikkaa. Hän on naimisissa ja hänellä on kolme tytärtä.lähde?
|
1983: Robert de Castella | 1987: Douglas Wakiihuri | 1991: Hiromi Taniguchi | 1993: Mark Plaatjes | 1995: Martín Fiz | 1997: Abel Antón | 1999: Abel Antón | 2001: Gezahegne Abera | 2003: Jau’ad Gharib | 2005: Jau’ad Gharib | 2007: Luke Kibet | 2009: Abel Kirui | 2011: Abel Kirui | 2013: Stephen Kiprotich | 2015: Ghirmay Ghebreslassie | 2017: Geoffrey Kirui | 2019: Lelisa Desisa | 2022: Tamirat Tola | 2023: Victor Kiplangat |
