Martti Lehti on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, niin politiikassa, kulttuurissa, tieteessä kuin yhteiskunnassa yleensä. Asiantuntijat ja tutkijat ovat tutkineet ja analysoineet tätä aihetta sen vaikutuksen ja seurausten ymmärtämiseksi. Lisäksi se on herättänyt suuren väestön kiinnostuksen synnyttäen keskusteluja ja pohdiskeluja eri alustoilla ja keskustelutiloissa. Tässä artikkelissa tutkimme Martti Lehti:tä yksityiskohtaisesti, analysoimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamme laajan ja monipuolisen näkökulman tähän aiheeseen.
Martti Jooseppi Lehti (12. maaliskuuta 1901 Kuhmalahti – 22. heinäkuuta 1961 Helsinki)[1] oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkiä J. Kalliomäki.[2]
Lehti kävi kauppakoulun Tampereella 1920–1923 ja aloitti työuransa puutavaraliikkeen kirjanpitäjänä ja prokuristina 1924–1929. Vuosiksi 1930–1932 hän siirtyi Heden ja Kumpp. Oy:n toimitusjohtajaksi ja työskenteli samanaikaisesti Vihdin Kirjakauppa Oy:n toimitusjohtajana. Helsinkiläisen Kustannusosakeyhtiö Otavan aikakauslehtiosaston hoitajana Lehti toimi 1932–1934 ja sen jälkeen hän työskenteli Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n palveluksessa aluksi levikkiosaston hoitajana ja sitten toimittajana sekä muissakin tehtävissä. Päätyönsä ohessa Lehti kokosi useita kaskukokoelmia nimimerkillä J. Kalliomäki ja kirjoitti omalla nimellään useita kirjoja. Hän oli lähes koko aikuisikänsä kiinnostunut myös kirjakauppa-alasta. Jo vuonna 1918 hän sai kirjakauppaoikeudet kotipitäjäänsä Kuhmalahdelle käyttäen niitä aina vuoteen 1930 saakka, jolloin hän jatkoi niitä Vihdissä. Otavan ja Yhtyneiden Kuvalehtien palveluksessa ollessaan Lehti teki jatkuvasti yhteistyötä kirjakauppiaskunnan kanssa.[2]
Omalla nimellä:
Nimimerkillä J. Kalliomäki: