Nykymaailmassa Martti Rahnasto on edelleen erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Puhummepa sitten Martti Rahnasto:n vaikutuksesta yhteiskuntaan tai sen vaikutuksesta maailmantalouteen, on kiistatonta, että Martti Rahnasto herättää uteliaisuuden ja huomion suuressa joukossa ihmisiä. Kautta historian Martti Rahnasto on ollut lukuisten keskustelujen ja tutkimusten kohteena, mikä on osoittanut sen merkityksen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Martti Rahnasto:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyään.
Martti Jaakko Rahnasto (2. huhtikuuta 1925 Ylistaro – 15. helmikuuta 1992 Espoo) oli suomalainen maanviljelijä ja maatalousalan järjestöaktiivi, joka toimi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) ensimmäisenä toimitusjohtajana vuodesta 1969. Hän sai vakuutusneuvoksen arvonimen jäädessään eläkkeelle vuonna 1978.[1]
Maataloon Ylistarossa syntynyt Rahnasto viljeli vuodesta 1948 omaa tilaansa Ilmajoen Koskenkorvalla. Vuonna 1962 hänet nimitettiin Etelä-Pohjanmaan tuottajaliiton puheenjohtajaksi ja MTK:n johtokuntaan. Hän oli 1960-luvulta 1980-luvulle mukana monissa maanviljelijöiden sosiaalikysymyksiä käsittelevissä työryhmissä, maatalousalan yritystoiminnassa, vakuutusalan yhteiselimissä ja kotikuntansa Ilmajoen kunnallispolitiikassa.[1]
Rahnasto oli keskeinen vaikuttaja maataloustuottajien eläkekysymysten järjestämisessä 1960-luvulla ja valittiin vuonna 1969 perustetun Melan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Melan tehtävänä oli toteuttaa vuonna 1970 voimaan tullutta maatalousyrittäjien eläkelakia.[1]