Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Maatalousyrittäjien eläkelaitos:n vaikutuksia yhteiskuntamme ja jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos on ollut viime aikoina kiinnostava ja keskustelunaihe, joka on herättänyt kiistoja ja herättänyt kiinnostusta eri väestöryhmissä. Syntymisestään lähtien Maatalousyrittäjien eläkelaitos on synnyttänyt spekulaatioita, teorioita ja pohdiskeluja sen vaikutuksesta useilla aloilla taloudesta kulttuuriin. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Maatalousyrittäjien eläkelaitos:n eri näkökulmia, jotta voimme tarjota lukijoillemme laajan ja rikastuttavan näkemyksen tästä ilmiöstä.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos eli Mela (ruots. Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt, LPA) hoitaa maatilayrittäjien sekä apurahansaajien sosiaaliturvaa. Mela huolehtii lakisääteisistä työeläke- ja työtapaturmavakuutuksista, minkä lisäksi se hoitaa vapaa-ajan tapaturmavakuutusta, ryhmähenkivakuutusta, luopumistukea, Mela-sairauspäivärahaa, maatalouslomitusta ja antaa työhyvinvointi- ja työturvallisuusopastusta.[1] Melalla on 73 000 työelämässä olevaa asiakasta ja 91 000 eläkkeen- tai tuensaajaa.[2]
Valtio myöntää eläkkeiden ja muiden etuuksien hoitamiseen vuosittain 823 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtiolta tulee maatalouslomituksen hoitamiseen 123 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksuja kertyy vuodessa 189 miljoonaa euroa. Muut eläkelaitokset maksavat korvausta muualta kertyneistä eläkkeistä 84 miljoonaa euroa. Sijoitustuotto on keskimäärin 24 miljoonaa euroa vuodessa.[2]