Matarainen

Tässä artikkelissa perehdymme Matarainen:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on saanut asiantuntijoiden ja uteliaiden huomion. Matarainen on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien populaarikulttuuri ja historia. Vuosien varrella Matarainen on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen merkitys ja relevanssi on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa sukeltaamme Matarainen:n eri puoliin ja tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä.

Matarainen
Valtiot Suomi
Maakunnat Päijät-Häme
Kunnat Heinola
Koordinaatit 61°21′05″N, 26°10′20″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Rievelin valuma-alue (14.17)
Laskuoja oja Syrjäjärveen [1]
Järvinumero 14.174.1.007
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 95,2 m [1]
Pituus 240 m [1]
Leveys 190 m [1]
Rantaviiva 0,751 km [2]
Pinta-ala 2,282 ha [2]
Saaria ei saaria [1]
Kartta
Matarainen

Matarainen [1][2] on Päijät-Hämeessä Heinolassa Koskenmyllyn kylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]

Maantietoa

Järven pinta-ala on 2,3 hehtaaria, se on 250 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 750 metriä.[1][2][3][4]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Rievelin valuma-alueella (14.17), jonka Pajujärvien valuma-alueeseen (14.174) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 95,2 metriä mpy.[1][2][5]

Lähteet

  1. a b c d e f g h i Matarainen, Heinola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
  3. Matarainen, Heinola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
  4. Matarainen, Heinola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
  5. Matarainen (14.174.1.007) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.