Nykymaailmassa Matti Merivirta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Matti Merivirta on herättänyt monien huomion ja uteliaisuuden yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, ammatillisen vaikutuksensa tai ajankohtaisiin asioihin liittyvien yhteyksiensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Matti Merivirta:n eri puolia sen alkuperästä ja historiasta sen merkitykseen nykymaailmassa. Epäilemättä Matti Merivirta on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen merkitys näkyy eri yhteyksissä.
Matti Merivirta | |
---|---|
Kansanedustaja | |
22.5.1907–31.7.1908
|
|
Ryhmä/puolue | KrTL |
Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. lokakuuta 1866 Pori |
Kuollut | 7. syyskuuta 1944 (77 vuotta) Kesälahti |
Ammatti | pappi |
|
Osa artikkelisarjaa |
Rukoilevaisuus |
---|
![]() |
Mathias (Matti) Merivirta (vuoteen 1906 Matias Sjöström,[1] 21. lokakuuta 1866 Pori – 7. syyskuuta 1944 Kesälahti) oli suomalainen pappi, joka toimi Suomen Kristillisen Työväen Liiton kansanedustajana vuosina 1907–1908.[2]
Merivirran vanhemmat olivat Noormarkun Finbyssä syntynyt vaskiseppämestari Matti Merivirta vanhempi (synt. Matias Sjöström, 1835–1922) ja Kauhajoelta kotoisin ollut Amanda Lovisa Svanborg (1835–1916).[3] Hänen isänsä oli rukoilevaisissa vaikuttanut maallikkosaarnaaja, jonka koti toimi myös liikkeen jäsenten kokoontumispaikkana.[4]
Merivirta kirjoitti ylioppilaaksi Porin yksityislyseosta vuonna 1887, jonka jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa. Merivirta suoritti teologisen erotutkinnon 1893 ja sai samalla pappisvihkimyksen.[5] Pastoraalitutkinnon hän suoritti vuonna 1897.[3]
Merivirta työskenteli ylimääräisenä pappina Kakskerrassa 1893–1897 ja Ikaalisissa 1897–1898. Vuosina 1898–1900 hän oli saarnaajana ja opettajana Hämeenkyrössä toimineessa Sasslinin koulussa. Tämän jälkeen Merivirta oli kappalaisena Pyhämaalla 1900–1904 ja Hirvensalmella 1904–1910, kunnes hänet valittiin Kesälahden kirkkoherraksi. Merivirta hoiti virkaa kuolemaansa vuoteen 1944 saakka. Hän oli myös Kiteen rovastikunnan vt. lääninrovastina 1937–1940. Vuonna 1922 Merivirta sai rovastin arvonimen.[3]
Merivirta valittiin kansanedustajaksti vuonna 1907 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.[2] Myöhemmin 1910-luvulla hän oli muiden tehtäviensä ohella toimittajana Länsi-Suomen Herännäislehdessä.[6] Sisällissodan aikana Merivirta oli parin viikon ajan valkoisen armeijan sotilaspappina Antrean rintamalla.[7] Hän oli myös Eurajoen kristillisen opiston ensimmäinen johtajana vuosina 1926–1927.[3]
Merivirran ensimmäinen puoliso oli porilainen Augusta Aurora Almqvist (1862–1919), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1893. Pariskunnalla oli kaksi lasta. Leskeksi jäätyään Merivirta meni naimisiin porilaisen Elli Alexandra Finnbergin (s. 1876) kanssa vuonna 1921.[3]