Meänmaa

Tässä artikkelissa tutkimme Meänmaa:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri yhteyksissä. Meänmaa on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on kiinnostanut monenlaisia ​​ihmisiä alan asiantuntijoista suureen yleisöön. Vuosien varrella Meänmaa on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muuttuviin todellisuuksiin, ja sillä on keskeinen rooli siinä, miten ymmärrämme ja kohtaamme erilaisia ​​haasteita. Tarkastelemalla Meänmaa:tä yksityiskohtaisesti ja kattavasti pyrimme valaisemaan sen vähemmän tutkittuja ulottuvuuksia ja tarjoamaan uusia näkökulmia, jotka rikastavat tästä aiheesta käytävää keskustelua.

Meänmaan sijainti
Meänmaan lippu, meänkieleksi Meänmaan flaku

Meänmaa (suom. yleiskielellä Meidän maamme, meänkieleksi Meänmaa) on suomenkielinen tai/ja meänkielinen alue Tornionlaaksossa, Suomessa ja Ruotsissa. Suomen ja meänkielen ohella muita Meänmaan kieliä ovat ruotsi, pohjoissaame ja luulajansaame. Meänmaa-käsitteen isä on Bengt Pohjanen ja se on syntynyt korostamaan alueellista identiteettiä.

Historiallisesti kyseessä on Torniojokilaakson alue, joka oli yhtenäinen vuoteen 1809, jolloin se jaettiin Ruotsin ja Venäjän kesken Haminan rauhassa. Vuosisadan vaihteessa etenkin Ahvenanmaan kiistan yhteydessä puhuttiin Länsipohjan kysymyksestä, jolloin Suomessa ehdotettiin alueen liittämistä Suomeen. Suomessa meänkieltä on pidetty suomen kielen peräpohjalaisina murteina.[1]

Ruotsissa 1800-luvun lopulla ja 1900 -luvulla Ruotsille jäänyt alue oli voimakkaan ruotsalaistamisen kohteena ja suomenkielen puhuminen oli mm. kouluissa kielettyä.[2][3] Vuonna 1981 perustettu STR-T-yhdistys alkoi ajaa kielten puhujien asemaa[4]. Vuonna 1988 meänkielen puhujat julistivat meänkielen omaksi kielekseen. Vuonna 1999 Ruotsin valtiopäivät tunnusti Tornionlaakson suomalais-saamelaisten kielten puhujat kansalliseksi vähemmistöksi ja edelleen vuonna 2000 viidessä Norrbottenin läänin kunnassa (Haaparanta, Kiiruna, Jällivaara, Pajala ja Ylitornio) lisättiin suomi ja meänkieli opetus- ja asioimiskieliksi.

Vuonna 2007 Meänkieltä ja -kulttuuria edistämään on perustettu yhdistys Meänmaan-Tinkerit. Meänmaa-yhdistys julkisti 15. heinäkuuta 2007 Meänmaan lipun, alkoi viettämään tätä päivää Meänmaan lipun päivänä.[5] Vuonna 2013 Ruotsin tornionlaaksolaisten valtakunnallinen keskusjärjestö STR-T päätti myös ottaa käyttöön lipun ja päivän. Samana vuonna Ruotsin Akatemia päätti lisätä juhlapäivän ruotsalaisiin almanakkoihin.[6] Meänmaa-yhdistys julkaisee myös Meänmaa-kulttuurilehteä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Meänkieli, heän kieli | Ylioppilaslehti ylioppilaslehti.fi. 19.10.2006. Viitattu 12.2.2024.
  2. ↑ Tornionlaaksolaisten rotututkimuksista ja kielisyrjinnästä tehdään selvitys Yle Uutiset. 7.6.2017. Viitattu 12.2.2024.
  3. ↑ Tornionlaaksolaiset vaativat Ruotsin valtiolta anteeksipyyntöä menneistä vääryyksistä Yle Uutiset. 7.10.2016. Viitattu 12.2.2024.
  4. ↑ Iso juhla Ruottissa ko STR-T vietti 40-vuotisjuhlan – STR-T str-t.com. 18.7.2021. Viitattu 12.2.2024.
  5. ↑ Hannele Kenttä: Meän flakun päivää juhlittiin ympäri Tornionlaaksoa Sveriges Radio. 15.7.2016. Viitattu 12.2.2024.
  6. ↑ Meänmaalle juhlapäivä ja lipulle mallisuoja Yle Uutiset. 8.10.2013. Viitattu 12.2.2024.

Aiheesta muualla