Luulajansaame

Viime vuosikymmeninä Luulajansaame on ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena tutkijoiden, tutkijoiden ja eri alojen ammattilaisten keskuudessa. Luulajansaame:n vaikutus moderniin yhteiskuntaan on kiistaton, sen vaikutukset ulottuvat talouselämästä kulttuuriin, mukaan lukien terveyden ja teknologian ala. Tässä artikkelissa tutkimme Luulajansaame:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Luulajansaame on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi, joka ansaitsee tarkastelun useista eri näkökulmista identiteetin muodostamisessa roolistaan ​​osallistumiseen liiketoimintastrategioiden kehittämiseen. Luulajansaame:n analyysin avulla pyrimme valaisemaan sen vaikutuksia ja purkamaan sen monimutkaisuutta ymmärtääksemme paremmin sen roolia nykymaailmassa.

Luulajansaame
Luulajansaamen kielialue: 4.
Luulajansaamen kielialue: 4.
Oma nimi julevsámegiella
Muu nimi luulajanlappi
Tiedot
Alue Ruotsi Ruotsi
Norja Norja
Puhujia 650–2 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
saamelaiskielet
länsisaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-2 smj
ISO 639-3 smj

Luulajansaame on uralilainen kieli. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat pohjoissaame, piitimensaame, uumajansaame ja eteläsaame.

Jokimukan opastusmerkki Ruotsissa kolmella kielellä (ylimpänä ruotsiksi, keskellä luulajansaameksi ja alimpana pohjoissaameksi).

Luulajansaame on vakavasti uhanalainen kieli, ja sitä puhuvat pääosin luulajansaamelaiset. Sillä on erään arvion mukaan noin 2 000 puhujaa.[1] Heistä suurin osa asuu Ruotsissa lähinnä Jällivaaran ja Jokimukan alueilla, loput Norjassa[1], jossa esimerkiksi Hamarøyssa luulajansaamella on virallinen asema.[2] Toisen lähteen mukaan Ruotsissa asuisi vain noin 500 luulajansaamen puhujaa.[3] Vuonna 2015 luulajansaamen puhujien kokonaismääräksi arvioitiin 650.[4]

Kieli on 1800-luvulta saakka ollut jatkuvasti myös kirjallisessa käytössä, jonka pani alulle Lars Levi Laestadius[5], itsekin luulajansaamen puhuja. Ruotsin Jokimukassa voi kouluopetusta saada päiväkodista lukioon saakka luulajansaameksi.[3] Ruotsin yliopistoista luulajansaamea voi opiskella Uumajan yliopistossa, saamen kielen aineenopettajakoulutuksessa.[6] Myös Nord-yliopistossa Norjan Bodøssä voi opiskella luulajansaamea.[7]

Norjan yleisradioyhtiö Norsk Rikskringkasting NRK lähettää uutisia luulajansaameksi[8].

Lähteet

  1. ↑ a b Ethnologue: Saami, Lule (englanniksi) Viitattu 14.11.2013
  2. ↑ Om Hábmer - Hamarøy hamaroy.kommune.no. Viitattu 11.6.2020. (norjaksi)
  3. ↑ a b Lulesamiska samer.se. Viitattu 11.6.2020. (ruotsiksi)
  4. ↑ Kevin Johansen: Fant hemmelighetene i lulesamenes språk forskning.no. 6.12.2015. Viitattu 11.6.2020. (norjaksi)
  5. ↑ Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 46. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
  6. ↑ Umeå universitet får ge lärarutbildning i samiska (luulajansaamen kursseja) 26.6.2014. Uumajan yliopisto, umu.se. Viitattu 11.6.2020. (ruotsiksi)
  7. ↑ Lulesamisk språk www.nord.no. Viitattu 9.6.2020. (norjaksi)
  8. ↑ Julevådåsa www.radio.nrk.no. Viitattu 9.6.2020. (norjaksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luulajansaame.