Keminsaame

Nykymaailmassa Keminsaame on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, yhteiskuntavaikutuksistaan ​​tai henkilökohtaisesta vaikutuksestaan, Keminsaame on aihe, joka ei jää huomaamatta. Vuosien mittaan se on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä, ja se on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Keminsaame:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja sen ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia. Keminsaame on epäilemättä erittäin tärkeä aihe, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla.

Keminsaame
Tiedot
Alue Suomi Suomi (Kuolajärvi, Sompio)
Virallinen kieli ei virallista asemaa
Puhujia 0 (sammui 1800-luvulla)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
saamelaiskielet
itäsaamelaiskielet
ISO 639-3 sjk

Keminsaame on kuollut saamelaiskieli[1], jota puhuttiin Kemin Lapissa, nykyisen Suomen Lapin keski- ja eteläosissa. Sitä kirjoitettiin latinalaisilla kirjaimilla. Käytännössä keskisen Kemin Lapin eri lapinkylissä oli kehittynyt omanlaisiaan murteita, joten keminsaame on kattonimitys Inarin eteläpuolisille kuolleille saamelaismurteille eikä varsinaisesti mikään yhtenäinen kieli.

Keminsaame sammui eri alueilla 1700- ja 1800-lukujen aikana[2]. Jacob Fellmanin vieraillessa Sompiossa vuonna 1825 hän kertoi "joidenkin vanhempien ihmisten käyttävän lappia keskenään" muttei enää nuorempien.[3] Viimeisiä yksittäisiä puhujia löytyi vielä 1890-luvulla. [3] Muutamia keminsaamen kielellä laulettuja joikuja on säilynyt. Vuonna 1829 Fellman julkaisi pienen keminsaamenkielisen sanaston. Myös lukuisia ruotsiksi käännettyjä keminsaamenkielisiä runoja on säilynyt. Säilyneiden kielinäytteiden avulla on päätelty keminsaamen kuuluneen itäsaamelaisiin kieliin[4] yhdessä inarinsaamen, koltansaamen, akkalansaamen, kiltinänsaamen ja turjansaamen kanssa, mutta muodostaneen oman haaransa itäsaamelaisissa kielissä. Keminsaame oli ilmeisesti läheistä sukua inarinsaamelle.[5] Eräiden arvioiden mukaan Sodankylän ja Savukosken seuduilla on esimerkiksi paikannimistä pääteltävissä viitisensataa sanaa keminsaamen kieltä, ja sitä on pyritty rekonstruoimaan inarinsaamen avulla.[6]

Kielinäyte

Isä meidän -rukous keminsaameksi:

Äätj miin, ki lak täivest.
Paisse läos tu nammat.
Alda pootos tu väldegodde.
Läos tu taattot nou täivest, ku ädnamest.
Adde miji täb päiv miin juokpäiv laip.
Ja adde miji miin suddoit addagas, nou ku miieg addep miin velvolidäme.
Ja ale sääte miin kjäusaussi.
Mutto tjouta miin pahast.
Tälle tu li väldegodde, vuöjme ja kudne ijankaikisest.
Amen.[7]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Sami languages Sorosoro. Viitattu 12.7.2022. (englanniksi)
  2. ↑ https://faktalavvu.net/2018/02/20/keminsaame-ei-kuollut-1970-luvulla-vaan-1700-luvun-lopussa-faktantarkistusta-suomenmaassa-esitetyista-vaitteista/
  3. ↑ a b T.I Itkonen: Suomen Lappalaiset vuoteen 1945, Osa 1, s. 96. WSOY, 1948. ISBN 951-0-12479-6
  4. ↑ Glottolog 4.6 - Kemi Saami glottolog.org. Viitattu 12.7.2022.
  5. ↑ Laakso, Johanna: Pikakatsaus saamelaiskieliin ja niiden tutkimukseen (Internet Archive) 21.10.1998. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 1.5.2014.
  6. ↑ Áile Aikio: Kansanedustaja Maijala: Keminsaamen voisi ennallistaa inarinsaamen avulla 8.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 8.1.2015.
  7. ↑ Economicexpert, Kemi Sami (Arkistoitu – Internet Archive)