Mehiläissyöjät
Nykyään Mehiläissyöjät on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Mehiläissyöjät:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Mehiläissyöjät on jättänyt merkittävän jäljen tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Mehiläissyöjät:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista mielenterveyteen sen vaikutuksista maailmantalouteen. Katsomme myös, kuinka Mehiläissyöjät on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut eri yhteisöihin ja kulttuureihin ympäri maailmaa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään Mehiläissyöjät:n tärkeyttä ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
| Mehiläissyöjät | |
|---|---|
 Mehiläissyöjä (Merops apiaster) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Säihkylinnut Coraciiformes |
| Heimo: |
Mehiläissyöjät Meropidae Vigors, 1825 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Mehiläissyöjät (Meropidae) on kirkasväristen lintujen heimo, joka jaetaan kolmeen sukuun. Useimmat sen lajit elävät Afrikassa tai Aasiassa. Heimoon kuuluu 26 lajia.[1]
Ulkonäkö ja koko
Mehiläissyöjät ovat 15–35 cm pitkiä, ja niillä on pitkä pyrstö ja pitkä, teräväkärkinen nokka. Yleisväri on yleensä vihreä, ja siihen liittyy sinisiä, punaisia ja keltaisia kuvioita. Monilla lajeilla kulkee musta raita silmien yli.[1]
Levinneisyys ja elinympäristö
Mehiläissyöjät elävät yleensä kosteikkojen lähistöllä. Niitä tavataan Afrikan, Aasian, Euroopan ja Australian trooppisissa ja subtrooppisissa osissa.[1]
Suvut ja lajit
- Nyctyornis – ampiaissyöjät (2 lajia)
- Nyctyornis amictus – puna-ampiaissyöjä
- Nyctyornis athertoni – siniampiaissyöjä
- Meropogon (1 laji)
- Meropogon forsteni – celebesinampiaissyöjä
- Merops – mehiläissyöjät (noin 25 lajia)