Messut

Nykymaailmassa Messut on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Ilmestymisestään lähtien Messut on vaikuttanut merkittävästi useisiin alueisiin, kuten tekniikkaan, lääketieteeseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti ja muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa, kommunikoida ja elää elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Messut:n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme, sekä sen läsnäolon tulevia vaikutuksia jokapäiväisessä todellisuudessamme.

Tämä artikkeli käsittelee kaupallista tapahtumaa. Kirkollisesta tilaisuudesta katso messu.
Leipzigin messuja kuvaava piirros vuodelta 1800.

Messut ovat myyntiä ja markkinointia edistäviä tapahtumia. Messuilla näytteilleasettajat esittelevät ja myyvät tuotteitaan tai tiedottavat niistä yleisölle. Näytteilleasettajat voivat olla esimerkiksi yrityksiä (muun muassa maahantuojat, valmistajat, mediatalot) tai muita organisaatioita kuten järjestöjä, oppilaitoksia tai kuntia. Messuja järjestetään suurelle yleisölle avoimina yleisötapahtumina sekä rajatulle kohderyhmälle suunnattuina ammattitapahtumina.

Historia

Kuva Samsungin messuosastolta vuodelta 2009.

Messut kehittyivät vuosittain toistuvien markkinoiden merkityksen vähentyessä 1700-luvulla. Messut lienevät saaneet alkunsa kirkollisten juhlien yhteydessä järjestetyistä, vuosittain toistuneista markkinatilaisuuksista.lähde?

2000-luvulla, erityisesti korona-aikana, messuja alettiin järjestää verkossa. Virtuaalimessuja järjestetään esimerkiksi 3D-teknologian avulla.[1]

Historia Suomessa

Pääartikkeli: Suomalaisten messujen historiaa

Vuonna 1919 perustettu Suomen Messut -osuuskunta järjesti itsenäisen Suomen ensimmäiset messut Helsingissä Johanneksenkirkon kentällä kesällä 1920.[2]

Messujen taloudellinen vaikutus

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n Taloustutkimukselta tilaamassa selvityksen mukaan suomalaiset messujärjestäjät toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnille 553 miljoonan euron tulot. Seuraavana vuonna tulot romahtivat koronapandemian vuoksi 80 prosenttia.[3] Vuonna 2023 talousvaikutus Suomessa oli 324 miljoonaa euroa.[4]

Messut osana yrityksen toimintaa

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty korjattavaksi, koska se on mainosmainen.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla kieliasua neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Messuja ovat osa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi esitellä tuotteita asiakkaille, kasvattaa verkostoja ja yhteystietolistoja ja löytää yhteistyökumppaneita. Messuvalmisteluihin kuluu usein kuukausia, kun suunnitellaan messuosastoa, sen sisustusta, videosisältöjä ja muita messuilla käytettäviä markkinointimateriaaleja. Messuille sovitaan usein jo ennakkoon asiakastapaamisia.[1] Messuvieraille halutaan tarjota kokemuksia, esimerkiksi lisätyn todellisuuden avulla. Osallistujilel muiden samasta alasta kiinnostuneiden vieraiden tapaaminen on oleellinen osa tapahtumaa, erityisesti moottoripyörä-, vene- ja kirjamessuilla.[5] Messujen järjestäjille on tarjolla myös koulutuksia siitä, miten messuosallistuminen kannattaa toteuttaa.[5]

Osallistumalla oman alansa messuille yritys voi muun muassa:[6] [7] [8]

  • ylläpitää vanhoja asiakassuhteita
  • luoda uusia asiakaskontakteja ja kerätä asiakasrekisteriä
  • verkostoitua oman toimialan edustajien ja muiden sidosryhmien kuten median ja vaikuttajien kanssa
  • vahvistaa suhteita jälleenmyyjäverkostoon
  • levittää tietoa yrityksestä, tuotteista tai palveluista
  • kerätä palautetta yrityksen toiminnasta
  • rakentaa brändiä ja lanseerata uusia tuotteita



Lähteet

  1. ↑ a b Rajamäki, Toni: Kansainvälisten messujen peruuntuminen hankaloitti pk-yritysten vientiä www.markkinointiuutiset.fi. 8.3.2021. Viitattu 27.2.2025.
  2. ↑ Sundgren, Eva: Suomen messut – yli sata vuotta markkinahumua historia.hel.fi. 18.9.2023. Viitattu 18.2.2025.
  3. ↑ Kukkonen, Laura: Tapahtumat | Pandemia perui lukuisia messuja ja tapahtumia, suomalaiskunnat menettivät satoja miljoonia euroja Helsingin Sanomat. 7.4.2021. Viitattu 18.2.2025.
  4. ↑ Messujen, kongressien ja tapahtumien tulo- ja työllisyysvaikutus kasvoi viime vuodesta yli 25 % Messukeskus. 4.6.2024. Viitattu 27.2.2025.
  5. ↑ a b Peltonen, Juha: Kohtaamisten tarve kasvaa. Evento-lehti, 2019, nro 4, s. 8–11.
  6. ↑ Bergström, S. & Leppänen, A.: Yrityksen asiakasmarkkinointi, s. 451. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5447-1
  7. ↑ Jansson: Messuguru - messumarkkinoijan ideakirja, s. 19–24. Jönköping: Fälth & Hässler, Suomen messusäätiö, 2007. ISBN 9789163190827
  8. ↑ Miksi messuille? Messut Suomessa. Viitattu 18.2.2025.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Messut.