Tässä artikkelissa tutkimme Metsäsaamelaiset:tä eri näkökulmista ja monialaisella lähestymistavalla. Metsäsaamelaiset on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua läpi historian, ja sen vaikutus ulottuu yhteiskunnan eri alueille. Analysoimme Metsäsaamelaiset:n eri puolia tutkimuksilla ja tutkimuksilla, jotka ovat käsitelleet sen vaikutuksia kulttuurisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla ja poliittisilla aloilla. Lisäksi tutkimme, kuinka Metsäsaamelaiset on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se on edelleen merkityksellinen nykyään. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme valaisevamme Metsäsaamelaiset:n tärkeyttä ja monimutkaisuutta, kutsuen kriittistä ja rikastuttavaa pohdintaa tästä aiheesta.
Metsäsaamelaiset kokevat olevansa yksi Suomen alueella elävistä saamelaisryhmistä.[1] Metsäsaamelaisia on kutsuttu myös nimellä metsälappalaiset sekä keminsaamelaiset.[2] Keminsaamelaiset ovat aikanaan puhuneet keminsaamea, jota pidetään nykyään kuolleena kielenä.[2] Heidän lapinkyliään oli 1700-luvulla Kittilästä Kuusamoon.[1]
Metsäsaamelaisilla ei enää ole omaa kieltä eikä heitä ole hyväksytty Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.[3] Metsäsaamelaiset julistautuivat lokakuun 2021 lopussa yhdeksi Suomen alkuperäisistä saamelaisryhmistä.[4]
Metsälappalaiset perinteisesti metsästivät ja kalastivat elinkeinoinaan, kun taas tunturilappalaiset kalastivat ja pyytivät kiertäen vuotuisesti tunturien ja Jäämeren välillä. Koska lappalaisuus on nähty verotuksessakin elinkeinona ja ajan saatossa, jo satoja vuosia sitten, metsälappalaiset omaksuivat yhä vahvemmin maanviljelyn, viranomaisten silmissä metsälappalaiset näennäisesti katosivat. Poronhoito levisi metsälappalaisten keskuuteen voimakkaasti 1800-luvulla ja nykyään se nähdään keskeisenä metsälappalaisuuden piirteenä.[1]
Yli puolet metsäsaamelaisista kutsuu itseään metsälappalaisiksi ja alle puolet on identiteetiltään ollut sitä lapsesta alkaen. Metsälappalaisia asuu kaikkialla keskisessä ja eteläisessä Lapissa.[1]