Metyylipropyyliketoni on aihe, joka on kiehtonut yhteiskunnan kiinnostusta vuosikymmeniä. Sen merkitys on kiistaton, ja sen vaikutus on tuntunut jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Vuosien saatossa siitä on tullut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohde, joka synnyttää erilaisia näkökulmia ja ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tarkastelemme Metyylipropyyliketoni:tä tarkemmin ja tutkimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Metyylipropyyliketoni tuottaa edelleen laajan kirjon keskustelua, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi.
Metyylipropyyliketoni | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 2-pentanoni |
CAS-numero | 107-87-9 |
PubChem CID | 7895 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C5H10O |
Moolimassa | 86,13 g/mol g/mol |
Ulkomuoto | Neste (väritön) |
Sulamispiste | −78 °C (195 K) |
Kiehumispiste | 102 °C (375 K) |
Tiheys | 0,8 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 72,6 g/l (20 °C)[1] |
Metyylipropyyliketoni on orgaaninen yhdiste (ketoni) ja se on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Sen kemiallinen kaava on C5H10O ja rakennekaava CH3(CH2)2COCH3. Metyylipropyyliketonista käytetään myös nimityksiä 2-pentanoni, etyyliasetoni ja MPK.
Metyylipropyyliketonin moolimassa on 86,13 g/mol, sulamispiste −78 °C, kiehumispiste 102 °C, tiheys 0,8 g/cm3, leimahduspiste 7 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 505 °C ja CAS-numero 107-87-9. Metyylipropyyliketoni liukenee kohtalaisesti veteen eli 20 °C:een lämpötilassa 4 g/100 ml.
Metyylipropyyliketoni on helposti syttyvää ja sen höyry on ilmaa raskaampaa. Aineen suhteellinen höyry-ilma -seoksen tiheys 20 °C:ssa (ilma = 1) on 1,03. Aine reagoi kiivaasti voimakkaiden hapettimien sekä vahvojen emästen, amiinien ja isosyanaattien kanssa.
Lyhytaikainen altistuminen aineelle ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Aineen suurille pitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa tajunnantason laskua. Pidempiaikainen tai toistuva altistuminen ihokosketukselle voi aiheuttaa ihotulehduksen.