Mglin

Nykymaailmassa Mglin:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​globaaleihin vaikutuksiinsa Mglin on kiinnittänyt niin akateemikkojen, tiedemiesten, poliitikkojen kuin tavallisten kansalaisten huomion. Sen vaikutus kattaa eri aloja taloudesta kulttuuriin, mukaan lukien teknologia ja ympäristö. Tässä artikkelissa perehdymme Mglin:n maailmaan tutkiaksemme sen eri puolia ja ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen nykyään.

Mglinin vaakuna vuodelta 1782.

Mglin (ven. Мглин) on kaupunki Brjanskin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Sudynka-joen varrella 167 kilometriä Brjanskista länteen. Kaupunki on Mglinin piirin keskus.[1] Asukkaita on 8 200 henkeä (vuonna 2009).[2]

Mglin mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1389, jolloin se siirtyi Liettuan alaisuuteen. Venäläiset valtasivat sen vuonna 1502. 1600-luvun alussa kaupunki oli puolalaisten hallussa. Krimintataarit hävittivät sen vuonna 1661. Pultavaan matkalla olleet Kaarle XII:n joukot piirittivät kaupunkia vuonna 1708. Vuodesta 1781 Mglin oli Novgorod-Severskin käskynhaltijakuntaan ja vuodesta 1802 Tšernigovin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. Ennestäänkin pienen kaupungin talous lamaantui Brjanskin ja Gomelin välisen rautatien valmistuttua. Toisen maailmansodan aikana se oli saksalaisten miehittämä.[1]

Nykyään Mglin on maatalousalueen keskus, jossa on mm. elintarviketeollisuutta. Nähtävyyksiin kuuluu vuosina 1815–1830 rakennettu Neitsyt Marian katedraali.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 255. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
  2. ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 1.8.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla