Brjanskin alue

Brjanskin alue Брянская область
Lippu	Vaakuna
Brjanskin alueen sijainti Venäjän federaatiossa
Koordinaatit: 53°14′30.1″N, 34°21′58.5″E
Valtio	Venäjä
Perustettu	5. heinäkuuta 1944
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Brjansk
– suurin kaupunki	Brjansk (415 721 as.)[1]
– kuvernööri	Nikolai Denin
Pinta-ala	34 857 km²
Väkiluku (2010)  ([1])	1 278 217
– väestötiheys	37 as./km²
Kielet	venäjä
BKT (2010)	144 264 milj. RUB[2] (eli 0,39 % Venäjän BKT:stä)
– asukasta kohti	112 863 RUB, noin 2 765 EUR[3] (eli 43 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Symbolit
– lippu	Brjanskin alueen lippu
– vaakuna	Brjanskin alueen vaakuna
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	32
– ISO 3166	RU-BRY
bryanskobl.ru
Infobox OK

Brjanskin alue (ven. Бря́нская о́бласть, Brjanskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä. Se rajoittuu luoteessa Smolenskin alueeseen, koillisessa Kalugan alueeseen, idässä Orjolin alueeseen, kaakossa Kurskin alueeseen, etelässä Ukrainaan ja lännessä Valko-Venäjään.^[4]

Brjanskin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Alueen itä- ja pohjoisosat kuuluvat Keski-Venäjän ylänköön. Alueen merkittävin joki on Dnepriin laskeva Desna.^[4]

Osassa tätä 34 900^[5] neliökilometrin suuruista aluetta on radioaktiivisia jäämiä Tšernobylin onnettomuudesta.^[6]

Brjanskin kaupunki mainitaan ensi kerran 1146. Brjanskin alueesta tuli itsenäinen ruhtinaskunta 1200-luvun lopulla. Se liitettiin 1500-luvulla Liettuaan ja 1600-luvulla Venäjään. Sisällissodan yhteydessä 1918 itävaltalais-saksalaiset joukot ja toisessa maailmansodassa saksalaiset miehittivät aluetta 1941-43.^[7]

Nykyinen Brjanskin alue muodostettiin 5. heinäkuuta 1944.^[7]

Alueen asukasluku oli Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennassa 1 278 217 henkeä. Kaupunkiväestön osuus on 69,1 % (883 427 henkeä, maaseutuväestö 394 790 henkeä).^[1]

Brjanskin alueen ja sen pääkaupungin Brjanskin väkiluku vuosien 1959-2010 väestönlaskentojen mukaan kehittynyt seuraavasti:

Vuoden 2008 väestötilaston mukaan asukkaista 96,3 % on venäläisiä, 1,5 % ukrainalaisia ja 0,6 % valkovenäläisiä.^[13]

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Brjanskin alueen väestö jakautui uskonnollisen vakaumuksensa perusteella seuraavasti:^[14][15][16]

• 50 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
• 36 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei käytännössä tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
• 5 % ateisteja, ei usko jumalaan,
• 5 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
• 1 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
• 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
• < 1 % vanhauskoisia,
• < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja) ja
• < 1 % itämaisten uskontojen ja henkisten harjoitusten kannattajia.

Smolenskin alueella Moskovan patriarkan alaiseen ortodoksisen kirkkoon kertoi kuuluvansa useampi kuin Venäjällä keskimääräin (41 %). Myös jumalaan tai muuhun ylempään voimaan uskovia, mutta uskontoa harjoittamattomia oli alueella selvästi maan keskimääräistä tasoa (25 %) enemmän ja ateisteja keskiarvoa (13 %) vähemmän.

Oheinen kartta näyttää missä Brjanskin alueen kaupungit ja suurimmat kaupunkityyppiset taajamat tai muut piirikeskukset sijaitsevat. Taulukko kertoo kaupunkien ja piirikeskuksina toimivien muiden kaupunkitaajamien asukasluvun vuonna 2010.^[1]

Brjansk

Klintsy

Novozybkov

Djatkovo

Unetša

Karatšev

     Starodub

Žukovka

Seltso

Potšep

Fokino

Trubtševsk

Suraž

Navlja

Klimovo

Kletnja

Lokot

Mglin

Pogar

Sevsk

Suzemka

Zlynka

Krasnaja Gora

Gordejevka

Komaritši

Dubrovka

Vygonitši

Rognedino

Žirjatino

Bolva

Desna

Desna

Smolenskin alue

Kalugan alue

Orlovskin alue

Kurskin alue

Ukraina

Valko-Venäjä, Homelin alue

Valko-Venäjä, Mahiljoun alue

Brjanskin alueen kartta

Asukasluvultaan pienimpiä piirikeskuksia ovat Gordejevkan (Горде́евка, 3 019 as.) ja Žirjatinon kylät, (Жирятино, 2 537 as.).^[1][4]

Brjanskin alue on yksi Venäjän federaation subjekteista. Aluehallinnosta vastaavat aluehallinnon päämies ja alueduuma Brjanskissa.^[7]

Paikallishallinnossa alue jakautuu kaupunkipiirikuntiin ja kunnallispiireihin.^[1]

Venäjän tilastokeskus Rosstatin vuoden 2010 tilastojen mukaan Brjanskin alue tuotti 144,3 miljardia ruplaa eli 0,39 prosentin osuuden Venäjän federaation bruttokansantuotteesta. Jokaista alueen asukasta kohti laskettuna tämä on vain 112 800 ruplaa eli noin 2 765 euroa vuodessa tai 43 % Venäjän keskiarvotasosta. Henkeä kohti laskettuna tämä oli Keskisen federaatiopiirin toiseksi alhaisin tuottavuus, alempi oli vain Ivanovon alueella, jossa se oli 35 % maan keskiarvotasosta.^[2][3][1]

Alueella on metalli-, rakennusaine-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta sekä koneenrakennusta ja kevyttä teollisuutta.

Maataloudessa on keskitytty kasvinviljelyyn (viljoista: ruis, kaura, vehnä, ohra ja tattari; lisäksi pellava, hamppu ja sokerijuurikas) ja karjatalouteen (liha- ja maidontuotanto, sika- ja siipikarjatalous), sekä mehiläistarhaukseen.^[7]

Alueella on tiheä rautatieverkko, jonka keskuksena on Brjansk.^[17]

Brjanskin alueen läntisin osa saastui radioaktiivisesti vuoden 1986 Tšernobylin voimalaonnettomuuden seurauksena. Maaperän radioaktiivisuus vaikuttaa vielä vuosikymmeniä alueen läntisimpien piirien maankäyttöön ja ihmisten elinoloihin.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brjanskin alue.

• Brjanskin alueen sivusto (venäjäksi)
• Bryansk Region Investment passport (pdf) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (rustrade.org.uk)