Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia syvällisesti aihetta Brjanskin alue, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Opimme sen alkuperästä, sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään, sen vaikutuksiin eri alueilla ja mahdollisista ratkaisuista, joita sen ratkaisemiseksi on ehdotettu. Brjanskin alue on monimutkainen ongelma, joka kattaa eri ulottuvuuksia, joten on välttämätöntä analysoida sitä eri näkökulmista, jotta sen laajuus ymmärretään ja omaksutaan toimenpiteitä, jotka edistävät sen ymmärtämistä ja mahdollista ratkaisua. Tämän artikkelin aikana perehdymme tämän tänään niin tärkeän aiheen keskeisiin näkökohtiin.
Brjanskin alue Брянская область |
|
---|---|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Brjanskin alueen sijainti Venäjän federaatiossa |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Perustettu | 5. heinäkuuta 1944 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Brjansk |
– suurin kaupunki | Brjansk (415 721 as.)[1] |
– kuvernööri | Nikolai Denin |
Pinta-ala | 34 857 km² |
Väkiluku (2010) ([1]) | 1 278 217 |
– väestötiheys | 37 as./km² |
Kielet | venäjä |
BKT (2010) |
144 264 milj. RUB[2] (eli 0,39 % Venäjän BKT:stä) |
– asukasta kohti |
112 863 RUB, noin 2 765 EUR[3] (eli 43 % Venäjän keskiarvotasosta) |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Symbolit | |
– lippu | Brjanskin alueen lippu |
– vaakuna | Brjanskin alueen vaakuna |
Lyhenteet | |
– rekisterikilven tunnus | 32 |
– ISO 3166 | RU-BRY |
bryanskobl.ru |
Brjanskin alue (ven. Бря́нская о́бласть, Brjanskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä. Se rajoittuu luoteessa Smolenskin alueeseen, koillisessa Kalugan alueeseen, idässä Orjolin alueeseen, kaakossa Kurskin alueeseen, etelässä Ukrainaan ja lännessä Valko-Venäjään.[4]
Brjanskin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Alueen itä- ja pohjoisosat kuuluvat Keski-Venäjän ylänköön. Alueen merkittävin joki on Dnepriin laskeva Desna.[4]
Osassa tätä 34 900[5] neliökilometrin suuruista aluetta on radioaktiivisia jäämiä Tšernobylin onnettomuudesta.[6]
Brjanskin kaupunki mainitaan ensi kerran 1146. Brjanskin alueesta tuli itsenäinen ruhtinaskunta 1200-luvun lopulla. Se liitettiin 1500-luvulla Liettuaan ja 1600-luvulla Venäjään. Sisällissodan yhteydessä 1918 itävaltalais-saksalaiset joukot ja toisessa maailmansodassa saksalaiset miehittivät aluetta 1941-43.[7]
Nykyinen Brjanskin alue muodostettiin 5. heinäkuuta 1944.[7]
Alueen asukasluku oli Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennassa 1 278 217 henkeä. Kaupunkiväestön osuus on 69,1 % (883 427 henkeä, maaseutuväestö 394 790 henkeä).[1]
Brjanskin alueen ja sen pääkaupungin Brjanskin väkiluku vuosien 1959-2010 väestönlaskentojen mukaan kehittynyt seuraavasti:
Vuosi | Brjanskin asukasluku |
Brjanskin alueen asukasluku |
Brjanskin alueen kaupunkilaiset |
Brjanskin alueen maaseutuväestö |
---|---|---|---|---|
1959[8] | 219 124 | 1 549 945 | 539 814 | 1 010 131 |
1970[9] | 340 922 | 1 581 950 | 749 849 | 832 101 |
1979[10] | 416 962 | 1 506 850 | 888 259 | 618 591 |
1989[11] | 473 111 | 1 474 785 | 991 863 | 482 922 |
2002[12] | 450 289 | 1 378 941 | 943 382 | 435 559 |
2010[1] | 415 721 | 1 278 217 | 883 427 | 394 790 |
Vuoden 2008 väestötilaston mukaan asukkaista 96,3 % on venäläisiä, 1,5 % ukrainalaisia ja 0,6 % valkovenäläisiä.[13]
Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Brjanskin alueen väestö jakautui uskonnollisen vakaumuksensa perusteella seuraavasti:[14][15][16]
Smolenskin alueella Moskovan patriarkan alaiseen ortodoksisen kirkkoon kertoi kuuluvansa useampi kuin Venäjällä keskimääräin (41 %). Myös jumalaan tai muuhun ylempään voimaan uskovia, mutta uskontoa harjoittamattomia oli alueella selvästi maan keskimääräistä tasoa (25 %) enemmän ja ateisteja keskiarvoa (13 %) vähemmän.
Oheinen kartta näyttää missä Brjanskin alueen kaupungit ja suurimmat kaupunkityyppiset taajamat tai muut piirikeskukset sijaitsevat. Taulukko kertoo kaupunkien ja piirikeskuksina toimivien muiden kaupunkitaajamien asukasluvun vuonna 2010.[1]
Kaupunki tai kaupunkityyppinen taajama |
Venäläinen nimi, kyrillinen |
Väkiluku 2010[1] |
---|---|---|
Brjansk | Брянск | 415 721 |
Klintsy | Клинцы | 62 510 |
Novozybkov | Новозыбков | 40 553 |
Djatkovo | Дятьково | 29 439 |
Unetša | Унеча | 26 197 |
Karatšev | Карачев | 19 715 |
Starodub | Стародуб | 19 010 |
Žukovka | Жуковка | 18 269 |
Seltso | Сельцо | 17 934 |
Potšep | Почеп | 17 161 |
Trubtševsk | Трубчевск | 15 014 |
Navlja | На́вля | 14 361 |
Klimovo | Климово | 13 892 |
Fokino | Фокино | 13 876 |
Kletnja | Клетня | 13 313 |
Suraž | Сураж | 11 640 |
Lokot | Локоть | 10 028 |
Pogar | Погар | 9 990 |
Suzemka | Суземка | 9 125 |
Dubrovka | Дубровка | 8 015 |
Mglin | Мглин | 7 916 |
Komaritši | Комаричи | 7 686 |
Sevsk | Севск | 7 282 |
Krasnaja Gora | Красная Гора | 5 906 |
Zlynka | Злынка | 5 507 |
Vygonitši | Выгоничи | 4 945 |
Rognedino | Рогнедино | 3 158 |
Asukasluvultaan pienimpiä piirikeskuksia ovat Gordejevkan (Горде́евка, 3 019 as.) ja Žirjatinon kylät, (Жирятино, 2 537 as.).[1][4]
Brjanskin alue on yksi Venäjän federaation subjekteista. Aluehallinnosta vastaavat aluehallinnon päämies ja alueduuma Brjanskissa.[7]
Paikallishallinnossa alue jakautuu kaupunkipiirikuntiin ja kunnallispiireihin.[1]
Venäjän tilastokeskus Rosstatin vuoden 2010 tilastojen mukaan Brjanskin alue tuotti 144,3 miljardia ruplaa eli 0,39 prosentin osuuden Venäjän federaation bruttokansantuotteesta. Jokaista alueen asukasta kohti laskettuna tämä on vain 112 800 ruplaa eli noin 2 765 euroa vuodessa tai 43 % Venäjän keskiarvotasosta. Henkeä kohti laskettuna tämä oli Keskisen federaatiopiirin toiseksi alhaisin tuottavuus, alempi oli vain Ivanovon alueella, jossa se oli 35 % maan keskiarvotasosta.[2][3][1]
Alueella on metalli-, rakennusaine-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta sekä koneenrakennusta ja kevyttä teollisuutta.
Maataloudessa on keskitytty kasvinviljelyyn (viljoista: ruis, kaura, vehnä, ohra ja tattari; lisäksi pellava, hamppu ja sokerijuurikas) ja karjatalouteen (liha- ja maidontuotanto, sika- ja siipikarjatalous), sekä mehiläistarhaukseen.[7]
Alueella on tiheä rautatieverkko, jonka keskuksena on Brjansk.[17]
Brjanskin alueen läntisin osa saastui radioaktiivisesti vuoden 1986 Tšernobylin voimalaonnettomuuden seurauksena. Maaperän radioaktiivisuus vaikuttaa vielä vuosikymmeniä alueen läntisimpien piirien maankäyttöön ja ihmisten elinoloihin.