Belgorodin alue

Tässä artikkelissa Belgorodin alue:tä käsitellään globaalista ja avoimesta näkökulmasta, jotta voidaan tarjota kattava näkemys tästä aiheesta. Sen merkitys, seuraukset ja mahdolliset haasteet tällä hetkellä analysoidaan. Samoin tarkastellaan erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia, jotta voidaan tarjota panoraamanäkymä, jonka avulla lukijat ymmärtävät syvällisesti Belgorodin alue:n merkityksen eri yhteyksissä. Kattavan analyysin avulla pyrimme osallistumaan tästä aiheesta käytävään keskusteluun ja pohdiskeluun tarkoituksenamme tarjota uusia näkökulmia ja rikastuttaa tietoa Belgorodin alue:stä.

Belgorodin alue
Белгоро́дская о́бласть
Korenjoki Belgorodin alueella
Korenjoki Belgorodin alueella
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 50.5960°N, 36.5874°E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Keskinen
Piiritasoisia kaupunkeja 6
Piirejä 22
Perustettu 6. tammikuuta 1954
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Belgorod
 – kuvernööri Vjatšeslav Gladkov
Pinta-ala 27 100 km²
Väkiluku (2010) 1 532 526[1]
Lyhenteet
 – ISO 3166 RU-BEL
Belgorodin alueen internetsivut
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)

Belgorodin alue (ven. Белгоро́дская о́бласть, Belgorodskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä.

Maantiede

Belgorodin alue rajoittuu etelässä ja lännessä Ukrainaan (Sumyn, Harkovan ja Luhanskin alueet), pohjoisessa Kurskin alueeseen ja idässä Voronežin alueeseen. Belgogradin sijaitsee Keski-Venäjän ylängön lounaisosassa. Alueen merkittävimmät joet ovat alueen länsiosasta alkunsa saava Donets ja Oskol.

Historia

Toisessa maailmansodassa Belgorodin alue oli Saksan miehittämä vuosina 1941–1943.

Väestö

Belgorodin alueen kaupungit ja piirikeskukset
Piirikeskukset
  > 300 000 as.
  100 000‑300 000 as.
  30 000‑100 000 as.
  10 000‑30 000 as.
  < 10 000 as.
Belgorodin alueen kaupunkeja ja muita piirikeskuksia (VL2010).

Alueen asukasluku on 1 532 526 henkeä (vuonna 2010).[1] Kaupunkiväestön osuus oli paria vuotta aiemmin 66,6 %.[2] Suurimmat kaupungit ovat Belgorod (356 426 as.), Staryi Oskol (221 163 as.) ja Gubkin (88 562 as.).[1]

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 92,9 % on venäläisiä ja 3,8 % ukrainalaisia.[3]

Hallinto

Belgorodin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Belgorod. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja alueduuma. Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 6 kaupunkipiirikuntaan ja 21 piiriin.

Kaupunkipiirikunnat

Piirit

Talous

Belgorodin alueen bruttokansantuote oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 397 069,9 miljoonaa ruplaa eli 1,06 % Venäjän federaation BKT:stä.[4] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 259,1 tuhatta ruplaa eli noin 6 347 euroa.[1][5] Tämä oli lähellä (99 %) Venäjän keskiarvotasoa.

Belgorodin alueella on kaivos-, koneenrakennus-, metalli-, kemian-, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa pääasiassa rautamalmia. Maanviljely tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukan siemeniä ja eteerisiä öljykasveja. Lisäksi on karjataloutta.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ Otsenka tšislennosti postojannogo naselenija subjektov Rossijskoi Federatsii gks.ru. Arkistoitu 17.12.2008. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
  3. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (xls) perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 21.1.2009. (venäjäksi)
  4. ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
  5. ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla