Miekkapyrstö

Nykymaailmassa Miekkapyrstö:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille henkilöille ja aloille. Ilmestymisestään lähtien Miekkapyrstö on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri alueilla, ja sen vaikutuksia tutkitaan ja analysoidaan edelleen. Tässä artikkelissa perehdymme Miekkapyrstö:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen ulottuvuuksia, vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä jännittävää ja merkittävää aihetta tarjoamalla lukijalle syvän ja rikastuttavan näkemyksen Miekkapyrstö:stä.

Miekkapyrstö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes
Heimo: Hammaskarpit Poeciliidae
Alaheimo: Poeciliinae
Suku: Xiphophorus
Laji: hellerii
Kaksiosainen nimi

Xiphophorus hellerii
Heckel, 1848

Katso myös

  Miekkapyrstö Wikispeciesissä
  Miekkapyrstö Commonsissa

Miekkapyrstö (Xiphophorus hellerii) on hammaskarppeihin (Poeciliidae) kuuluva kalalaji.[2] Miekkapyrstön tieteellinen sukunimi Xiphophorus eli "miekkaa kantava" ei viittaa täysikasvuisen uroksen pyrstössä olevaan miekkaan, vaan peräevästä muodostuneeseen paritteluevään.[3]

Koko ja ulkonäkö

Aikuisen kalan pituus on 10–12 senttimetriä.[4] Sukupuolet erottaa toisistaan koiraan pyrstöevän pitkulaisen ulokkeen avulla.

Miekkapyrstöstä on jalostettu useita värimuunnoksia mm. risteyttämällä lähisukulaisen platyn (Xiphophorus maculatus) kanssa.[5] Miekkapyrstön kotiseudulla, Väli-Amerikassa esiintyvät muunnokset ovat väriltään vihertäviä ja haaleita.

Alkuperä

Miekkapyrstö on kotoisin Meksikosta ja Keski-Amerikasta.[4] Se on levinnyt ihmisen mukana muuallekin, tällaisia tulokaskantoja on muodostunut Namibian Otjkoto-järveen ja Transvaaliin.[6] Kaikki kaupan miekkapyrstöt ovat viljeltyjä.[7]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Miekkapyrstö on vilkas kala, jota pidetään yleensä pienessä ryhmässä. Akvaariossa on syytä olla reheviä kasveja ja muita piilopaikkoja, jotta arempia kaloja ei kiusata liikaa.[7]

Miekkapyrstöt synnyttävät eläviä poikasia helposti kotiakvaarioissa. Ne saattavat kuitenkin syödä omia poikasiaan, joten tiheäkasvuinen kasviviidakko esimerkiksi jaavansammalta auttaa poikasia selviämään ensimmäisistä päivistä.[4]

On erimielisyyksiä siitä, voiko miekkapyrstö vaihtaa sukupuolta, nimittäin joskus näyttää siltä että täysikasvuiselle naaraalle kehittyy miekka.[3] Tämä on mahdollisesti vain myöhäistä varttumista.

Vesiolot ja ravinto

Miekkapyrstö vaatii keskikovaa ja emäksistä vettä (pH yli 7), lämpötila 23-26 °C, akvaarion pituus vähintään 80 cm.

Miekkapyrstöt syövät lihapitoista sekaruokaa. Akvaariossa ruoaksi sopivat hiutaleet, lasiin kiinnitettävät ruokatabletit, vesikirput ja levä.[8]

Lähteet

  1. ↑ Daniels, A. & Maiz-Tome, L.: Xiphophorus hellerii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 61. (suomenkielisten nimien lähde) Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  3. ↑ a b Animal World
  4. ↑ a b c Peter Beck: Akvaariokäsikirja. Karisto, 2003. ISBN 951-23-4382-7
  5. ↑ Wetwebmedia (Arkistoitu – Internet Archive) Galleria eri värimuodoista
  6. ↑ Xiphophorus hellerii (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  7. ↑ a b Lemmikkieläinliike Faunatar (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Helsingin akvaariokeskus

Aiheesta muualla