Tässä artikkelissa perehdymme Miles Ahead:n maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja merkityksiä. Miles Ahead herättää jatkuvaa kiinnostusta yhteiskunnassa joko historiallisen vaikutuksensa, nykyhetken merkityksellisyytensä tai tulevaisuuteen heijastuksensa vuoksi. Näiden linjojen mukaisesti sukeltamme Miles Ahead:n yksityiskohtaiseen analyysiin, tutkien sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia seurauksia. Olipa kyseessä ikoninen hahmo, kulttuuriilmiö tai tärkeä tapahtuma, Miles Ahead herättää kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa ja tarjoaa hedelmällisen maaperän pohdiskelulle ja keskustelulle.
Miles Ahead Miles Davis | ||
---|---|---|
![]() | ||
Studioalbumin tiedot | ||
Julkaistu | 1957 | |
Formaatti | LP-levy, CD-levy | |
Tyylilaji | jazz | |
Kesto | 37.02 | |
Levy-yhtiö | Columbia Records | |
Miles Davisin muut julkaisut | ||
’Round About Midnight 1957 |
Miles Ahead 1957 |
Milestones 1958 |
Miles Ahead on yhdysvaltalaisen jazz-muusikko Miles Davisin studioalbumi vuodelta 1957. Davis soittaa albumilla flyygelitorvea ja on ainoa sooloilija. Davisin lisäksi mukana on 19-miehinen orkesteri ja tätä ennen Davis ei ollut tehnyt yhteistyötä big bandin kanssa.
Orkesteria johtaa ja sovitukset on tehnyt Gil Evans. Evans on sovittanut kymmenen säveltäjän tekemät kappaleet orkesterisarjamaiseksi kokonaisuudeksi. Levy on Evansin näkyvämpi paluu julkisuuteen sitten 1950-luvun alun, johon aikaan hän oli tehnyt Davisin kanssa yhteistyötä sellaisilla kappaleilla kuin ”Boplicity” ja ”Moon Dreams”.
Levytyksen järjestämisestä ovat huolehtineet George Avakian ja Cal Lampley. Avakian on tehnyt osan kansitekstistä ja toinen kirjoittaja on André Hodier kääntäjänään David Noakes. Hodier näkee Evansin orkesterin työskentelyssä yhtäläisyyksiä Duke Ellingtonin työhön 1940-luvun alussa. Näin etenkin kappaleissa ”The Duke”, ”The Maids of Cadiz” ja ”I Don’t Wanna Be Kissed”. Hodier lainaa myös Nat Hentoffin artikkelia Down Beat -lehden numerossa 2. toukokuuta 1957. Artikkelissa Gerry Mulligan ja Miles Davis kommentoivat Gil Evansin musikaalista tyyliä.
Levy-yhtiö on Columbia Records ja luettelotunnus on SRCS 9106.
Albumin ensipainoksen kanneksi levy-yhtiö valitsi valokuvan, jossa on valkoinen tyylikäs nainen ja tätä ihaillen katsova valkoinen pikkupoika purjeveneen kannella. Näin haluttiin albumin vetoavan paremmin valkoihoiseen yleisöön. Nähdessään kuvan rotutietoinen Davis tarinan mukaan kysyi ”Mitä tuo valkoinen ämmä tekee minun albumini kannessa?”. Myöhempiin painoksiin kansikuvaksi vaihdettiin Davisia itseään esittävä valokuva.[1]
Sony Music Entertainment (Japan) Inc. on julkaissut albumin CD-versiona 20. syyskuuta 1998. CD-levyn suojakotelo on näköispainos alkuperäisen albumin kannesta. Samaa kantta on käytetty alla mainitussa julkaisussa.
Vuonna 2007 Sony BMG Music Entertainment on julkaissut albumin sarjassa Original Album Classics 5xCD (Columbia 88697160382CD5). Albumille on lisätty kappaleet ”Springsville” (kesto 3:16), ”Blues for Pablo” (3:32), ”Medley: The Meaning of the Blues / Lament; The Meaning of the Blues / Lament” (5:10) ja ”I Don’t Wanna Be Kissed (By Anyone But You)” (3:12).