Mohovaja ulitsa
Nykymaailmassa Mohovaja ulitsa edustaa erittäin relevanttia ja ajankohtaista aihetta, joka koskee kaikenikäisiä ja -kulttuurisia ihmisiä. Vuosikymmenten ajan Mohovaja ulitsa on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Mohovaja ulitsa:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutuksia sosiaalisilla, kulttuurisilla, taloudellisilla ja tieteellisillä aloilla. Kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Mohovaja ulitsa:een liittyviä uusimpia trendejä ja löytöjä, jotta lukijalle saataisiin laajempi ja rikastuttava näkökulma tähän kiehtovaan aiheeseen.
.jpg)
Mohovaja ulitsa (ven. Мохова́я у́лица) on katu Pietarin Keskustan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee kaupungin keskustassa Fontankan ja Liteinyi prospektin välillä. Pohjoisessa Mohovaja päättyy Tšaikovskin- ja etelässä Belinskinkatuun. Keskivaiheilla se risteytyy Pestelinkadun kanssa.
Yksisuuntaisen kadun ajosuunta on etelästä pohjoiseen. Sen pituus on noin 920 metriä, ajoradan leveys 6,5 metriä ja etäisyys talojen välillä 28 metriä.
Nimitys ja historia
Katu on syntynyt 1700-luvun alussa lähistöllä sijainneen Yksityistelakan ja Amiraliteetin purjeenkutojien asutukseen. Vuoteen 1826 saakka sen nimenä oli Hamovaja tai Hamovskaja (ven. hamovnik ’kutoja’).[1]
1700-luvulla kadun varrelle alkoi muuttaa kauppiaita ja vuosisadan lopussa myös aatelisia. Lähellä keskustaa sijainnut hiljainen katu houkutteli asukkaikseen monia tiedemiehiä ja kirjailijoita. 1800-luvun puoliväliin saakka sen varrella oli yksi- ja kaksikerroksisia puu- ja kivitaloja. Vuosisadan loppupuolella ne korvattiin aatelisten näyttävillä yksityistaloilla sekä vuokrataloilla. Nykyinen rakennuskanta on etupäässä 1800–1900-lukujen vaihteesta[1].
Ajorata kivettiin 1700-luvun puolivälissä. 1830-luvulla päällysteeksi vaihdettiin vähemmän melua aiheuttavat puulaatat. 1860-luvulla kadun varrelle vedettiin vesijohto ja 1930-luvulla se päällystettiin asfaltilla.
Neuvostoaikana Mohovaja muuttui vain vähän. Vallankumouksen jälkeen rakennettiin neljä uutta taloa ja kahden talon kerroslukua lisättiin. Toisen maailmansodan pommituksissa tuhoutui vain Pestelinkadun kulmatalo 23/10. Sodanjälkeisissä kunnostustöissä taloihin asennettiin kaasuliedet ja keskuslämmitys. Pihoilta purettujen varastojen tilalle on pystytetty uusia sivurakennuksia.
Nähtävyyksiä
Mohovajan kulttuuriperintökohteita ovat:[2]
- Ustinovin kaupunkitalo (no 3), jossa on asunut kirjailija Ivan Gontšarov
- Troinitskin kaupunkitalo (no 6), jossa on asunut kirurgi Nikolai Sklifosovski
- Golovkinin talo (no 7), jossa on asunut vara-amiraali Stepan Makarov
- Melihovin talo (no 26), jossa ovat asuneet säveltäjä Mihail Glinka ja musiikkikriitikko Vladimir Stasov
- Rossija-vakuutusyhtiön talot, puutarha ja valurauta-aita (no 27 ja 29)
- Kelbergin vuokratalo (no 30), jossa on asunut säveltäjä Aleksandr Dargomyžski
- Teniševin kauppaoppilaitos (no 33–35), jossa ovat opiskelleet runoilija Osip Mandelštam, kirjallisuudentutkija Viktor Žirmunski ja kirjailija Vladimir Nabokov. Nykyään rakennuksessa toimii vastapäisen Pietarin teatteritaiteen akatemian oppilasteatteri.
- Arkkitehti Mihail Zemtsovin suunnittelema Simeonin ja Annan kirkko (no 48)
Lähteet
- ↑ a b Entsiklopedija Sankt-Peterburga: Mohovaja ulitsa encspb.ru. Viitattu 4.2.2012. (venäjäksi)
- ↑ Pamjatniki istorii i kultury kulturnoe-nasledie.ru. Viitattu 4.2.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mohovaja ulitsa Wikimedia Commonsissa
